maanantai 26. joulukuuta 2011

Joulu

Joulu alkoi jo perjantaina, kun töistä lähdin suoraan ajamaan Huhmariin. Vietimme äidin synttäreitä ja lähisukulaiset kävivät kylässä. Poikaystävä saapui vasta illalla, kun oli saanut ensin työt alta pois. Tarjoilusta vastasi lähinnä pikkusisko, jolla on kokin koulutus, vaikka nykyään opiskeleekin ihan muuta alaa. Ilta kului lautapelien (Muuttuva labyrintti, Alfapet, Trivial Pursuit) ja korttipelien (Skip-bo, Maija, China Hand, Ristiseiska), saunomisen ja vatsalaukun venyttämisen parissa. Äiti piti lahjastani, eli edellisiltana tekemistäni lehtitaikinapupellettavista; "Eihän me näitä vieraille tarjota, syödään itse" ja laittoi kaappiin piiloon.


Gluteenitonta (ja ihan naurettavan hyvää) voileipäkakkua. Sisko on ruokavammainen.


Olivat hankkineet söpön pikkuriikkisen kuusen. Porukka luulee, että pikkusiskohan se meille kuusen koristelee, vaikka todellisuudessa sen tekevät vanhemmat.



Näiden avulla aika kului mainiosti.

Aattona heräsin jo ennen kahdeksaa ja kulutin aikaa roikkumalla koneella ja pelaamalla isän kanssa korttia. Lyhyet yöunet kuitenkin kostautuvat heti ja nukuin pari tuntia lisää herätäkseni paria minuuttia ennen Joulurauhan julistuksen alkua, joka on ensimmäinen joulun traditioista.

Poikaystävä lähti puolen päivän aikaan oman perheensä luokse Sipooseen, jonne minäkin myöhemmin jatkaisin.

Toisena traditiona lähdimme isän kanssa Vihdin hautuumaalle ja perinteisesti jätimme äidin ja pikkusiskon valmistelemaan jouluateriaa. Matkalla harrastimme pukkibongausta, eli kyttäsimme vastaantulevien autojen mahdollisia punanuttuisia kuskeja, mutta eihän näin aikaisin pukit vielä ole liikenteessä. Kynttilät pistimme papan, isomamman, isän parhaan kaverin ja isän siskon pojan haudoille. Äidin puolen edesmenneet sukulaiset ovat Someron hautuumaalla, jossa vanhempani yleensä joulupäivänä käyvät.


Kotiin palatessamme joulupöytä oli vielä vaiheessa, mutta hetken päästä pääsimme syömään. Joka vuosi kova odotus, että pääsee syömään, ja sitten ollaankin vartissa valmiit ja poistumme pöydästä. Ei ihan pitkän kaavan mukaan siis.


Seiskaksi lähdin illalla ajamaan Sipooseen poikaystävän ja hänen perheensä luokse. Siellä sitten sitä pitkän kaavan mukaan syömistä, pelejä ja leffaa. Ja niitä lahjoja!




Yläpuolella maatuskalahja. Laatikko, jonka sisällä laatikko, jonka sisällä laatikko, jonka sisällä laatikko, jonka sisällä muovipussi, jonka sisällä lahjakortti.

 


Omat lahjat:

-vanhemmilta rahaa
-mummolta suklaata
-kummitädiltä Stockan lahjakortti
-anoppiehdokkaalta kirjakaupan lahjakortti ja treenihanskat

 


Sunnuntaipäivällä lähdin takaisin kotiin. Kamalan tylsää heti kun tänne pääsi ja koitti miettiä mitä sitä tekisi. Ensimmäistä kertaa pariin päivään ei ollutkaan koko aikaa ihmisiä ympärillä ja tekemistä tiedossa.

Nyt Tapaninpäivän aamuna ämpyilen kahden vaihtoehdon välillä: joko lopetan joululäskeilyn ja lähden salille tai menen ostamaan lisää lehtitaikinaa. Päätöksiä, päätöksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)