torstai 26. huhtikuuta 2012

Homo!

Vuorossa Kansallisteatteri ja Homo!-esitys. Ensimmäinen kerta tätäkin lajia. Ajattelin, että pari kaveria ehkä saan mukaan, kun on vähän tyyriimmästä lystistä kyse, mutta ihan normi määrähän noita. Matkasin julkisilla keskustaan, koska Kansallisteatteri on niin keskeisellä paikalla, ettei olisi parkkista löytynyt. Kävin samalla tekemässä jotain, mitä on pitänyt tehdä jo lähemmäs viisi vuotta; hommasin matkakortin. Olin ihan ymmyrkäisenä, että mitenköhän tää toimii, mutta onneks mua neuvottiin, että "paina kakkoseen".


Nää kuvat nyt on vähän mitä sattuu, kun ei iljennyt salamaa käyttää ja kaikki vaan tärisi ja tytisi. Näytös oli isossa salissa, joka olikin oletettua pikkuruisempi. Ehkä olin jotenkin suhteuttanut tän Kansallisoopperan saliin.


Voin kertoa, että nähtiin hyvin. Vähän kyllä kuumotti kun näyttelijät syöksähteli edestä, että missä vaiheessa joutuu ottamaan kopin. Kun kuukausi takaperin piti liput tilata, syystä X lykkäsin varausta päivällä, ja yhtäkkiä olikin kaikille meille sopivasti ilmestyneet kätevät paikat eturivistä. Edellispäivänä olin löytänyt vain kaukaisia parvipaikkoja.


Väliaika. Olin pukeutunut vähän siistimmin, like a sir, kun kerta oli tällainen hieman hienompi tilaisuus tiedossa. Krakan otin isukilta omaan huomaani joskus 17-vuotiaana. "Unohtui" palauttaa. Tosin käytin sitä enemmän kuin alkuperäinen omistaja! Kravattisolmuja oon monelle koittanut opettaa. Väittäisin, että äiti tämän taidon mulle joskus näytti. Sehän joutuu aina isäpapalle solmut tekemään, kun se hönö ei itse osaa.


Tätä tyttöä en ollut nähnyt viiteen vuoteen. Mirkka matkusti iloksemme Tampereelta. Tutustuttiin aikoinaan Nummirockissa, vuosi oli 2006. Oli kuulemma ollut jännä kotimatka yöllä takaisin, kun bussikuski oli ajellut punaisia päin ja sitten tämä ammatti-ihminen istutettiinkin poliisiautoon selvittelemään tilannetta. Kortti ei ihme kyllä mennyt, mutta kuulemma tuntuvat sakot sai.


Noku lapsetti.

Ruokailut jäi tällä kertaa väliin myöhäisen aikataulun vuoksi ja kaikki hajaantuivat näytöksen jälkeen kukin mihinkin ilmansuuntaan. Ilmeisesti kaikki tykkäs, mun mielestä oli ihan loistava esitys ja rahansa väärti. Kuten Anna asian ilmaisi "Käsikirjoitus tiivisti loistavasti kaiken viime vuosina käydyn mediakeskustelun ja oli älykäs, sykähdyttävä, sekä selkeästi kirjoittajalle todella henkilökohtainen."


Oon ollut niin killisilmä tänään töissä. Yöunet jäi kovin vähäisiksi, kun kotiintulo venähti ja argh. Normaalisti meen tutimaan viimeistään kymmeneltä, yleensä jo kasin-ysin aikaan. Mutta jaksaa, jaksaa, tänään on paras päivä eli siivouspäivä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)