maanantai 30. heinäkuuta 2012

Cabin fever

Piti kehitellä itselle tekemistä ja seuraa, kun ukkokin olisi koko viikonlopun Sipoossa. Äiteen kanssa olin soitellut jo viikolla mahdollisista mökkisuunnitelmista ja lähdinkin ajelemaan perjantai-iltapäivästä Somerolle päin. Siellä olivat jo äitee ja isukki ruoanlaittohommissa saapuessani. Koko ilta meni lähinnä syödessä, ristikoita tehdessä, syödessä, lukiessa, kaupoilla, sitten syötiin vähän lisää ja katteltiin leffaa.

Ehdin jo pelätä, etten kerkeä tänä kesänä kertaakaan Somerniemen torille, mutta hoituihan tuokin. Lauantaiaamusta torille! Aina yhtä paljon ihmisiä, aina yhtä kuuma. Jotenkin se lämpö kerääntyy sinne ja hohkaa ihan jumalattomasti, vaikka muuten olis olevinaan vilpoista.

Joka kerta etsin kaksi myyjää sieltä: levysedän ja kirjasedän. Ja lähes aina kummaltakin lähtee jotain mukaan. Tällä kertaa löysin Korpiklaanin Ukon wackan (rakastuin samantien Tuoppi oltta-biisiin) ja Koontzilta kaksi kirjaa, Pimeän pelon ja Pelon kasvot. Ennen tuppasin ostamaan tuolta Kingin kirjoja, mutta tätä nykyä omistan jo kaikki suomeksi käännetyt teokset.

Parasta, loota täynnä Kingiä ja Koontzia. ;___;

Perinteinen lättytauko.

Isukin kanssa torilta lähtiessä.

Vielä kipaisu Somerolla ja takaisin Espooseen. Ehdin kotonakin vain hetkeksi poiketa, kun jo taas lähdin muailmalle. Ropeconin ulkopuolella poikkesin puoleksi tunniksi ihmettelemään kaiken maailman öttiäisiä. Suunnitelmana oli lähettää joku hakemaan omaisuuttani sisäpuolelta, mutta en saanut puhelua läpi herralle, jolla nämä olisivat. Vakoojaystäväni kuitenkin lupasi pitää silmänsä auki, jos ko. setään törmäisi.

Eliza ja Anna

Ja jatkuuuu! Olin viikko takaperin saanut kutsun Kialta mökkeilemään Kirkkonummelle. Ilman navigaattoria ja eksymättä perille, phuk yea! Kyseessä oli poliisiyhdistyksen mökki. Kian poikaystävä oli viittä vaille valmis poliisi ja sitä kautta pääsimme tuonne. Mukava, rento möksäilta. Juttelua, musiikkia, grillailua, koiran kanssa leikkimistä, kaiken maailman itikoiden huitomista ja niin poispäin..

Sini, Csaba, Kia. Isäntä oli pistämässä grilliä tulille.


Grillikatos. Koira teki Csaban onnelliseksi ja leikki sen kanssa.

No? No? No? Tässä tää keppi nyt ois.

Muiden alkaessa tuumia saunaan siirtymistä minä läksin kotiin. Mietin vielä jatkavani iltaa jossain muuallakin, mutta kotiin päästyäni laiskistuin ja kömmin puoliltaöin unten maille. Pari tuntia eteenpäin heräsin siihen, kun joku koski mua käteen. Ei saakeli, että peljästysin. Lähellä oli, etten huutamaan alkanut. Avokki olikin päättänyt tulla kotiin yöksi. Huhhuhhuhhuh. Slaagi.

Angstaisin muuten maanantaita ja viikon alkua, mutta olen niin innoissani tulevan viikonlopun keikkaloista ja menoista ja seurasta, etten tähän kykene:

-perjantaina Korpiklaani Virgin oilissa kera Maijan
-lauantaina Myötätuulirock ilmaiseksi kiitos Turon

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Olipa kerran...

...vanha pariskunta. Mies totteli (joskus) nimeä Eetu ja hänen muutamaa vuotta iäkkäämpää naisystäväänsä kutsuttiin Marjutiksi. Eräänä torstaina, Eetun vietellessä vikoja lomapäiviään, päättivät he lähteä puistoilemaan. Päivä oli lämmin ja he saivat myös useita ystäviään houkuteltua Helsingin keskustan puistoon. Vietettyään muutaman tunnin nurmikolla loikoillen, Marjutin täytyi seuraavan aamun työpäivää ajatellen lähteä kotiin kauneusunille muiden jäädessä juhlimaan.

Marjut heräsi puoli viiden aikaan tekstiviestin ääneen. Hänen parempi puoliskonsa ilmoitteli itsestään, jottei Marjut huolestuisi. Eetu ilmoitti kaiken olevan hyvin ja viipyvänsä kaupungilla aamuun saakka. Marjut pyöri vielä aikansa sängyssä ja meni, kuten joka aamu, kuudeksi Hakaniemeen töihin.

Hän ehti tehdä puolisentoista tuntia töitä, kunnes puhelin soi. Eetu soitti ja kyseli, että missä päin se hänen työpaikkansa nyt taas sijaitsikaan. Hetkeä myöhemmin Marjut oli työpaikan viereisessä puistossa ohjaamassa Eetua oikeaan suuntaan. Tämä rohkea seikkailija saapui pian paikalle ja syleili rakastaan (tai sitten ei, siinä horjui ja minä naureskelin). Eetulla oli kädessään muovipussi, hän oli matkallansa käynyt ostamassa pikniktarvikkeita. Marjutin täytyi piakkoin kiiruhtaa takaisin velvollisuuksiensa pariin, mutta rakastavaiset sopivat kuitenkin uuden tapaamisen muutaman tunnin päähän. Tämä tapaaminen ottaisi paikkansa puiston vehreällä nurmella kera eväiden.


White knight in shiny armor!
(dark knight with white and shiny plastic bag)

Tunnit matelivat Marjutin odottaessa toista kohtaamista urhonsa kanssa! Tämän urhon puolesta voinen väittää näiden tuntien myös olleen yhtä kärsimystä! Oi, tuskaa! (...koska Eetu yritti nukkua kuumassa autossani humalatilan vaihtuessa armottomaan kohmeloon).

Viimein hetki saapui ja Marjut riensi herättämään armastaan. Mutta voi! Hän ei saanut Tuhkimoaan hereille! Vain pieni tuhahdus "ei piknik" kuului kaiken muun mutinan seasta. Tästä suivaantuneena Marjut palasi töihinsä vain yksi ajatus pienessä punaisessa päässän; "tämä ei jää tähän!"

Eikä se jäänytkään. Parin tunnin jälkeen seuraavan tauon saapuessa Marjut oli jälleen autolla. Hän rrrrepäisi oven auki ja ilmoitti väkevästi "tulisit nyt edes tohon viltille makaamaan mun seuraksi, jooko". Eetu oli voimaton naisen vihan edessä ja hän vastentahtoisesti hoiperteli valmiiksi asetellulle viltille.

Ja vihdoin he pääsivät romanttiselle (sort of) piknikille. Marjut sai lahjuksiksi sushia, rypäleitä, kirsikkatomaatteja, sekä suklaahippukeksejä Eetun maatessa pitkänään vieressä rutistaen tiukasti vesipulloa sylissään.

The End

Ei vitsi Eetu on söpö höhlö. Tähän vielä pari kuvaa. Kökköä kännykkälaatua, mutta kun ei ollut tämän tapahtuman yllätyshenkisen luonteen vuoksi varsinaista kameraa mukana.



maanantai 23. heinäkuuta 2012

Sammatin sademetsä

Kutsu kävi jo useita viikkoja sitten Sammattiin mökkeilemään. Maija ystäviensä kanssa oli viikon ajan siellä leppuuttamassa hermojaan.  Perjantaina kuitenkin muut neitoset olivat lähtemässä Karkkilaan festareille ja lapsetkin oli häädetty muualle, joten lähdimme Maijan seuraksi.

Olimme sopineet Eetun ja Sinin kanssa kauppatreffit Leppävaaraan klo 16. Grillattavaa mukaan ja huristellen Sammattiin. Ennen matka kesti ikuisuuden, mutta oli nyt puolittunut kiitos motarin. Maija tuli "keskustaan" vastaan ja yhdessä lähdimme pikkuteitä syvälle metsään. Ei itse todennäköisesti oltaisi sinne asti koskaan löydetty.

Mökki oli tosiaan mökki. Pieni sievä koppero, josta sähköt löytyi, muttei juoksevaa vettä. Järvi sijaitsi muutaman metrin päässä.




Aikamme istuskeltuamme aloimme suunnata mielenkiintomme kohti ruokaa. Eetu sai kunnian toimia grillimestarina. Miten se joka kerta menee niin, että porukalla ruokaa tehtäessä, ja varsinkin grillattaessa, sitä sapuskaa tulee aina tehtyä mielin määrin ja massujen ollessa täydet ruoka ei näytä vähentyneen alkutilanteesta laisinkaan. Oli salaatteja, pihviä, ribsejä, perunoita, kanaa, sieniä etc. Meanwhile in Africa...


Lopeteltuamme mussuttelun ja siirryttyämme takaisin terasille saimme viimein Csabankin seuraamme. Ihan hyvin se perille osasi ajaa, mutta meinasi ensin suunnata naapurin mökille. Meiju Suvaksen mökille! Nuoruuteni sankari! Pitihän senkin tuontantoa parin biisin verran sitten muistella.  Muutoin meillä soi taustalla radio Suomipop. Ei sitä muuten tule kuunneltua, mutta sopii niin hyvin mökkeilyyn.



Sauna pistettiin yhdentoista paikkeilla lämpeämään. Tässä vaiheessa aloin olemaan jo niin naatti aikaisen herätyksen ja työpäivän takia, että kun muut olivat valmiita kipuamaan lauteille, minä lähdin kotia päin. Annoin Csaballe luottamustehtävän tuoda Eetu yöllä yhtenä palana kotiin.

Lauantaista ei oikein ole kuvia otettuna, sepustelen tähän omiani. Koukattiin avokin kanssa hakemassa Leppävaarasta Birgit ja Terhi ja ajeltiin Korsoon, jossa yhteen muuttaneet Marja ja Toni viettivät tupareitaan. Niillä oli näääääin paljon tilaa. Pari tuntia mussuttelin heidän ruokiaan, kunnes lähdimme kuskaushommiin. Merja kotiin, Birgit ja Terhi Synapsiin. Siinä ravintolalaivan edessä moikkailtiin muutamia kavereita ennen kotiinlähtöä.

Lauantailta.

Hauska juttu tuli tuossa lauantaina myös ilmi. Ex-tyttöystävän nykyinen nainen työskentelee myös tekstinkäsittelijänä kanssani samassa paikassa. Ainoa, joka tästä ei ollut tietoinen, olin minä. Puolustukseni voisin yrittää selittää, että hän toimii freelancerina (erilaiset työajat), on ollut hetken jo äitiyslomalla ja minähän töissä oon ihan laput silmillä ja pidän kaiken sosialisoitumisen minimissä. Mutta olipahan ensimmäinen kerta kun hengaan vapaa-ajalla työkaverin kanssa. Muuten oon visusti pitänyt työelämän ja vapaa-ajan erillään.

Kipastiin siskon kanssa eilen huviksemme Faunattaressa. Siellä oli niin söpöjä reunuskilpikonnan poikasia, että kilpparihaaveeni heräsi uudelleen. Ihastelin kahta 11 kk ikäistä pienenpientä konnaa, otin kuvia ja lähetin poikaystävälle kuvaviestiä, että "so cute I'm gonna diiieeee". Alkuvuodesta unelmoin nelivarvaskilpikonnasta ja vietin tunteja etsien kaiken maailman informaatiota noista ihanan kämäsistä taapertajista. Wants one!

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Pyjamabanaanit

Olin kevään ja kesän mittaan pariin kertaan kysellyt mikkeliläiseltä  kaverilta, että milloin hän viitsii ilahduttaa meitä läsnäollaan. Edellisestä yökyläilystä kun alkaa tulla pari vuotta täyteen. Tiistaina kyseinen kaveri sitten ilmoitteli itsestään, että voisi tulla kuluttamaan vuodesohvaamme torstaista sunnuntaihin.

Torstaina haimme Ulpun Leppävaaran asemalta hellään huomaamme. Torstai oli kääntynyt jo iltapäivään/alkuiltaan, joten pidimme vain koti-iltaa leffailun muodossa. Poikaystävä ja vieras tissuttelivat sivistyneesti Project-X:n ohella, minä keskityin muuhun tarjontaan.

Tupakkitauko.

Perjantaina oli melko ankeaa lähteä töihin, kun sekä olkkari- että makkariasukkaat jäivät tuhisemaan onnellisina peteihinsä. Olin tehnyt joka päivä vähän plussaa töissä, joten pääsin lähtemään jo 13.30 kotiin. Siellä ne vasta aamupuhteita suorittivat. Me mitään ruokaa jaksettu alkaa vääntämään, joten päädyttiin Sellon kiinalaiseen buffettiin. Nannaa.


Takaisin kotiin päästyäni aloin pistämään naamaa kuntoon, kun nuo kaksi alkoivat aloittelemaan katsoen Muumeja. Alunperin olimme lähdössä kolmistaan Kaisaniemeen pussikaljoille (olin luvannut toimia koko viikonlopun kuskina, itse asiassa vaadin sitä), mutta parin tekstiviestin ja puistoon lähtiessä fb:hen laittamani informaation voimalla saatiin lopulta yllättävänkin iso porukka mukaan. Miten osuikin juuri tälle viikonlopulle, että kamala määrä väkeä oli ties missä; festareilla, polttareissa, treffeillä, muissa kaupungeissa, rahatonna...

Viitisen yllätysihmistä tähän vielä oli tulossa. Mukana muun muassa Elzy ja Rosi.



Itse hytisin kylmissäni jo kymmenen aikaan ja lähdin kotiin. Informoin myös Ulpua talon säännöistä: pistäkää viestiä, jos ette ole aamuviiteen mennessä kotona, jotta en huolestu. Klo 05 olisi se aika kun viimeisillä junilla tai busseilla olisi kotona. Ja viestin sainkin viideltä. Excellent! Oon semmonen ihminen, että jos ei mitään poikaystävästä aamuyöhön mennessä kuulu, niin alan miettimään mitä kaikkea kamalaa on voinut tapahtua. Ojaan sammuminen, ryöstö, puukotus... Apuaaa!

Rauhallisin mielin jatkoin unia kahdeksaan asti, jolloin allnighter-juhlijat palasivat riennoiltaan. Ne kun sain vielä unten maille, niin pystyin itsekin pari tuntia vielä jatkamaan unosiani.

Vietimme päivän Korkeasaaressa, mutta siitä kirjoittelinkin eilen. Sieltä kun palasimme kotiin nuo olivat ihan naatteja ja nukahtelivat moneen otteeseen illan aikana. Ainakin parit-kolmet päikkärit per naama. Katselin sen aikaa telkkarista pyöriviä leffoja, kuten Once upon a time in Mexicon. Depp, iih! Mutta ei kai sitä tarvitsekaan joka päivä juhlia, minä ainakin olin ihan tyytyväinen sohvalla loikoiluun mahdollisimman mukavissa vaatteissa.

Sunnuntaina jäin yyyypöyksin, kun poikaystävä lähti bänditreeneihin ja Ulpun vein asemalle. Jälleen kerran viikonloppu meni ohi liian nopeaan.

---

Kesän festarisaldo meinaa jäädä surkeaksi. Tähän mennessä oon käynyt Susirockissa (jos sitä nyt varsinaisesti voidaan tähän edes lukea) ja Nummirockissa. Jurassic jäänee välistä kaverikadon takia, normi Jurassicporukka lähtee suurimmalta osin MetalCampiin. Turo to the rescue! Toisille ns. kunnon festareille pääsen ensi kuussa, kun Turo sai ylimääräisiä vapaalippuja Myötätuuleen ja antoi meidän kuppikunnallemme niitä pari. 4.8. sinne siis katsomaan muun muassa Fear of Dominationia, jei!

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Korkeasaari

Yrmynä heräilin lauantaina. Aina jaksaa yhtä paljon harmittaa viime minuutin feidarit ja jahkailijat. Pitääkö sitä viinaa vetää niin paljon edellisenä iltana, jos tietää seuraavana päivänä olevan sovittua menoa... Lopulta kaikki kuitenkin meni parhain päin, suurin osa kuitenkin tuli kesälauantain Korkeasaariretkelle ja pari sellaistakin, joita en edes odottanut. Nyt oli mukana muitakin kuin vain pk-seutulaisia; tytöt Mikkelistä ja Lahdesta.

Korkeasaaressa olen käynyt vain kerran aikaisemmin, sekin joskus ehkä juur ja juur kouluikäisenä. Viimeisin eläintarhakäyntini oli Berliinissä 2008.

Otimme suurimman osan kanssa vesibussin Kauppatorilta ja perillä odotimme bussilla ja prätkällä saapuvia kavereita. Otin vähemmän kuvia kuin yleensä, ja suurin osa niistäkin on ihan noista omista apinoista ja aaseista.





Saukkoshow.

Oli odotettua lämpimämpi, nihkeämpi ja painostavampi ilma, joten jätskitauko.


Näkötorni.

Eläintarhan aktiivisin asukki.



Ihmeellinen nelikyttyräkameli.


Timoooon!

Se norkosi kaljaa.

Että semmoista jännää. Vielä olisi kesän neljästä pakollisesta menosta Särkänniemi jäljellä, mutta saa nähdä saako sitä tungettua mihinkään väliin. Huomasin Metrorundilla ollessani mainoksen Aladdin-näytelmästä, joka pyörii Aleksanterin teatterissa Helsingissä elo-syyskuussa. Sinne on pakko päästä. Toinen must see on Espoon kaupunginteatteriin ensi-iltaan syyskuussa tuleva Fingerpori-näytelmä.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Fanitytön kootut vaatteet

Olen kesän aikana kunnostautunut bändipaitojen saralla. Tykkään arkena töissä ja salilla käyttää miesten bändipaitoja, mutta eihän mulla ole kuin yksi ainokainen itselläni, Nine inch nailsin vuoden 2007 Suomen keikalta ostettu härpäke. Muut on sitä girliemallia ja niitä löytyy vaikka kuinka. Olin lainaillut poikaystävän paitoja, mutta tästä tavasta hän ei ollut kovinkaan iloinen.  Toisaalta yksikään hänen paidoistaan ei ole bändiltä, josta pitäisin. Joten huuto.net, näytä voimasi!

Tällaisia kotiutin:



Atm työmode, päällä Turisas-paita ja vihreät reisitaskuhousut.

Ja töistä puheen ollen... Kesällä sairaaloista menee osastoja kiinni ja terveyskeskuksissa on hiljaisempaa, mikä tarkoittaa sitä, että työt loppuu tekemällä. Viime heinäkuussa olin kaksi viikkoa töissä tekemättä mitään. Yhtäkään sanelua en kirjoittanut ja vietin sen 40h/vko selaillen epätoivoisesti nettiä ja pelaten Miinaharavaa. Ennustan, että viimeistään ensi viikolla tilanne on sama. Alan tuomaan ristikoita ja kirjoja työpisteelleni ja Bubble shooter on paras ystäväni.

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Metrorundi

Lauantaina oli aika vuosittaisen Metrorundin. Ideana on siis liikkua metrolla Mellunmäestä Ruoholahteen pysähtyen välillä jokaiselle asemalle, etsiä lähin baari ja nauttia yksi alkoholiannos. Budjettitietoisten oli myös mahdollista korvata baari pussikaljalla.

Lauantaiaamuna oli herätys epäinhimilliseen aikaan kello kahdeksalta, koska tahdoin ehtiä värjäämään hiukset tätä tärkeää eventiä varten. Liikuttiin avokin kanssa ensin jalan Selloon, josta ostettiin pussikaljat ja eväät, ja sieltä junalla keskustaan ja metrolla Mellunmäkeen, jonne treffit oli sovittu klo 12.


Luojan kiitos fb-eventin +60 henkeä eivät kaikki tulleet paikalle, olisi niin lässähtänyt koko homma käsiin. Mellunmäessä meitä oli 28 ja siitä luku vielä nousi, jahka muut pääsivät töistä sun muuta. Osa kyllä luovuttikin kesken kaiken.

Kuvista osa on nyysitty fb:stä kavereilta, sori!

Mellunmäki klo 12.30. Tästä se lähti. Ikuiseksi mysteeriksi jää, miksi after-kuva jäi ottamatta.

En mennyt sääntöjen mukaan, olin varsinainen anarkisti, enkä juonut kahdella ensimmäisellä pysäkillä. Kaikilla asemilla porukka jakaantui kahtia, joskus kolmeenkin tai neljään osaan. Näillä mentiin:

Mellunmäki - Il Treno/pussikalja
Kontula - Pussikalja. Baarista en tiedä, koska en itse mennyt.
Myllypuro - Pussikalja. Baarista ei tietoa. Avasin ensimmäisen Somersbyn.
Itäkeskus - Black bird
Siilitie - Pussikalja, Siilinpesä
Herttoniemi - Treffipub, pussikalja.
Kulosaari - Skipattiin, ei baareja lähellä.
Kalasatama - Skipattiin, ei baareja lähellä.
Sörnäinen - Sivuraide, Kolme kaisaa. Tässä vietettiin pisin aika. Otettiin kaksi edellistä pysäkkiä kiinni, käytiin syömässä ja jakauduttiin neljään mestaan.
Hakaniemi - Majava
Kaisaniemi - Kaisla
Rautatientori - Painobaari
Kamppi - Bruuveri
Ruoholahti - Amsterdam

Il Treno, Mellunmäki

Pussikalja, Mellunmäki

 Pussikalja, Kontula

Pussikalja, Myllypuro

Black bird, Itäkeskus

Ville. Black bird, Itäkeskus.

 Matkalla. Paheksuin Samulia.

Pussikalja, Siilitie

Pussikalja, Siilitie

Siilinpesä, Siilitie

Eetu on varsinainen isäntä. Pussikalja, Siilitie.

Seuraavaksi mielenkiintoinen kuvasarja. Joona kiipesi puuhun. Eetu seurasi perässä. Samuli meni kiusakseen tyhjentämään rakkoaan saman puun alle. Valtteri ja Timo ottivat mallia.


Pussikalja, Herttoniemi


Valtasimme alaa. Parilla asemalla järkkärit tulivat tarkkailemaan, että me emme aiheuta minkäänlaisia ongelmia.




Muumin kanssa. Kolme Kaisaa, Sörnäinen.


Hissibileet oli jälleen kova sana. Porukka juoksi ja ryni, että pääsisi hissiin soitattamaan musiikkia ja tanssimaan.

Villen hissibileet.

Eetu & Eetu. Majava, Hakaniemi.

Pussikalja, Hakaniemi

Essi on parasta.

Ja Santtu.

Painobaari, Rautatientori

Painobaari, Rautatientori

Amsterdam, Ruoholahti

Done and done! Huh.

En ehtinyt kuin pikkuhiprakkaan ennen Sörnäisten safkataukoa. Pizzan vei senkin. Mutta sitten siitä eteenpäin nuo baarit. Huhhuh, mitä haipakkaa. Viimeisen baarin jälkeen vielä ehdittiin metrolla liikkua keskustaan ja siitä kukin meni minne lystäsi. Itse päädyin Prkleen yläkertaan.

Ei ollut ilmeisesti niin sanotusti  fygystä kiinni, koska tarjoilin muutamalle juomat, kulutin kolme kertaa enemmän kuin oli tarkoitus ja kotiinkin piti näköjään suhata taksilla.

Sunnuntaiaamu valkenikin sitten... En tiedä millaisena, koska nukuin kolmeen iltapäivällä.  Yritin nousta jo yhdentoista pintaan, mutta lihassärky ja pelko tulevasta sai takaisin vuoteeseen. Siskokin yritti pariin otteeseen soittaa ja saada mua sen kanssa leffaan, en kyennyt. Ne muutamat hassut tunnit, jotka jaksoin olla pystyssä iltapäivästä iltaan, olivat täynnä jännittäviä tuntemuksia. Onneksi iltaa kohden helpotti.

Oli kuitenkin kiva Metrorundi, näki kavereita, sai puistoilla ja baareilla, oltiin koko ajan liikenteessä, kävin uusissa paikoissa. Mitä nyt krapulasta ja rahanpalamisesta, kerrankos sitä.

2,5 viikon lomani oli siinä, mutta olen kyllä ihan tyytyväinen, että se loppui. Pääsee taas arkirytmiin. Loma oli melkoisen tapahtumarikas, eilinen oli ainoa päivä, jolloin olin vain kodin turvassa ja lämmössä, muuten menin milloin missäkin. Olin luvannut itselläni, etten vingu ja moiti itseäni mistään ja annan vaan mennä. En käynyt salilla, söin todella epäterveellisesti ja join enemmän kuin koko alkuvuonna (tosin siihen nyt ei paljoa tarvitakaan) ja kotikin näyttää hävityksen kauhistukselta. Nyt voi taas aloittaa normaalin elämän. \o/