tiistai 12. maaliskuuta 2013

Shine for me

Lauantaiaamuni oli sanalla sanoen keski-ikäistynyt. Heräsin aikaisin, leivoin, kuuntelin radiota, kävin lenkillä ja nautin kauniista ilmasta ja auringosta. Hain paremman puoliskoni pahoilta teiltä (poikien kaljaillasta) ja kaupassakin piti käydä täydentämässä leivontatarvikevarastoani.

Eipä muualtakaan viikonlopun varrelta mitään kovin repäisevää löydy. Perjantaina en jaksanut edes raahautua parin kilometrin päähän siskolleni leffailemaan, mutta päiväunista virkistyneenä kuitenkin koin nostalgian hetkia The Maskin parissa ja pakko oli skarpata ja hakea Mystral-neidiltä kakkuvuoka, jonka olin hänen synttäreillään sinne jättänyt.


Lauantai-iltana sentäs sosialisoiduin. Kävin eksällä hetken istumassa ja odottelemassa, että hän saisi itsensä menokuntoon. Sillä välin höpöttelin hänen nykyisin tyttöystävänsä kanssa ja sain ruokaakin nenun eteen. Katselin kauhusta kangistuneena, kun heidän 7-kuukautinen taaperonsa hivuttautui päämäärätietoisesti minua kohti ja iski näppinsä ihastuneena kauniiseen Lipparin pvc-minariini. Hyvä maku.

Lähdettiin siis eksän kanssa samaa matkaa Espoon keskukseen kaverin synttäreille. Lahjaksi olin leiponut bravuurini appelsiini-suklaakakun, sekä rocky roadia. Vielä edellispäivään asti olin ollut siinä luulossa, että rocky road on amerikkalainen jäätelö, mutta ei sitten. Kaikkea sitä oppii. Se on siis maailman helppotekoisin ja suurikalorisin jälkiruoka; sotke vaahtokarkit, pähkinät ja keksinpalat sulaneeseen suklaaseen, levitä pellille, anna kovettua ja leikkaa levystä sopivin kokoisia palasia. Tadaa!


Synttäreillä oli sellaisia kavereita, joita harvemmin näkee (viimeksi samaa porukkaa näki Honkaluodon piraattibileissä viime marraskuussa), sekä älytön määrä ruokaa. Eeexcellent. Kävin vielä puolilta öin heittämässä eksän keskustaan Infektioon, soittelin parille kaverilleni olisivatko he missään fiksussa paikassa fiksuun aikaan ja päädyin kuitenkin baareissa poikkeamatta kotiin poikaystävän kainaloon katsomaan Wreck it Ralphia, johon nukahdin kesken elokuvan.


Sunnuntain saavutukset olivat Goottikirppikseltä ostamani paidan haku Haagasta, sunnuntaimättöjen nouto kaupasta ja tämän postauksen kuvien napsiminen kotipihalla.

Tämä viikko onkin täynnä ohjelmaa. Maanantai on ainoa päivä, jolloin ei töiden lisäksi ole mitään muuta. Tiistaista sunnuntaihin on joka päivä jotakin. Tämän takia pyysinkin perjantain vapaaksi, jottei puhti loppuisi kesken.

2 kommenttia:

  1. Miiistä oot nuo ihanat farkut ostanut?

    Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ihan suoralta kädeltä osaa sanoa, mutta veikkaisin Vero Modaa. :) Ja vuotta 2007. Tai todennäköisesti ovat vieläkin vanhemmat. Terv. Löydän ehkä kaksi kertaa vuosikymmenessä istuvat farkut. :P

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)