lauantai 15. kesäkuuta 2013

Seinäkiipeily

Pikkusiskoni oli antanut mulle joululahjaksi lahjakortin seinäkiipeilyn alkeiskurssille. Itselleen oli ostanut samanmoisen, koska "et sä sinne kuitenkaan yksin uskaltaisi mennä". Totta. Viimein saatiin aikaiseksi (viikkoa ennen lahjakortin voimassaoloajan loppumista) katsella aikataulujamme, sopia päivämäärä ja varata aika. "Hyvää joulua!"

Torstaina sisko tuli mua hakemaan ja suunnattiin Tapanilan urheilukeskukseen, joka sisältää monen muun harrastusmahdollisuuden ohella Helsingin kiipeilykeskuksen. Koko matkan sinne olin jännittynyt, ihan vatsanpohjassa tuntui ja hermostuneena räpelsin hiuksiani.


Alkeiskurssille osallistui meidän lisäksi kymmenen muuta henkilöä ja kurssi kesti kolme tuntia, kuudesta yhdeksään. Ohjaaja oli älyttömän mukava nuori mies, joka selitti asiat selkeästi ja auttoi kun sitä tarvitsi ja tuli muutenkin välillä katsomaan, että kaikki on kunnossa. Seinälle en ehtinyt kuin viisi kertaa, yleensä pääsin puoliväliin (olikohan se nyt 11 vai 12 metriä korkea), mutta kerran iiiihan ylös asti! Wohoo! Sama homma siskolla. Tietysti siskon kanssa oltiin pari eli aina kun toinen oli seinällä niin toinen oli köydän toisessa päässä varmistajana. Aloitettiin ihan valjaiden käytöstä, tarvikkeista ja oikeista otteista ennen seinälle menoa. Vika testing testing oli yllättää useaan kertaan varmistaja ja "pudota" seinältä alas. Että siinä olisi mätkähtänyt lattialle, jos toinen ei olisi osannut alhaalla asiaansa.  "Sä pelastit mun hengen!" Oli kyllä helpompaa mitä olin kuvitellut, siis se nousemisvaihe, mutta äärimmäisen raskasta. Hiki puski läpi jo siinä kuudessa metrissä. Kaikki vaiheet käytiin useasti läpi, jolloin asiaankuuluvat romppeet olivat varmasti oikein päällä/kiinni ja molemmat tiesivät osansa, jotta kiipeäminen olisi turvallista.


Nyt osaamme itsenäisesti hoitaa homman kotiin ja lahjakortin hinnalla saamme vielä käydä omin nokkinemme neljä kertaa kiipeilemässä. Nyt kaksi päivää myöhemmin käsivarsien lihakset ovat kipeät ja haaveilen jo seuraavasta seinäkiipeilykerrasta. Suosittelen ehdottomasti kaikille!

2 kommenttia:

  1. Mulla oli yhdessä entisessä työpaikassa kiipeilyseinä, ja pari kertaa siinä roikuttuani tulin siihen tulokseen etten uskalla ennenkuin on tullut hitusen reenattua habaa! Terveisin, Riisitautisen käsivoimat.

    Mutta kivalta näyttää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinähän ne kiipeillessä treenaantuu! :) Me innostuttiin ja mennään ensi tiistaina uudestaan.

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)