keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Häähumua

16.5. lensin Itävaltaan Katin polttareihin. 27.6. vietettiin Katin ja Kapan häitä. Tällöin oli vielä loma, joten rauhassa sain aamulla neiteillä. Olin pestannut kummitädin kuskiksi ja hän tuli hakemaan mua klo 12 ja heitti Albertinkadulle maistraattiin. Keräännyttiin porukan kanssa siinä ulkopuolella teatterin edessä ja varttia vaille yksi siirryttiin sisään. Meitä oli maistraattihäihin nähden melkoinen porukka, kolmekymmisenkymmentä. Puolet suomalaisia, puolet itävaltalaisia.



Mukavan nopeaa toimintaa tämä maistraattitoimitus, muutamien minuutin seremonia. Vain asiaa, ei turhaa jorinaa. Tämän jälkeen vähän halailtiin ja kaaso itkeskeli ja Kapa tuuletti ja ihailtiin morsiamen sormusta, joka oli sulhasen suunnittelema. Ja ennen kuin kukaan ehtii sanoa häihin sopimattomasta mustien vaatteiden merestä, oli hääparin toive seuraava: "the dress code is “stylish casual” and it needs to be fully BLACK".






Hääpari lähti autolla maistraatista juhlapaikalle Kaisaniemeen, suurin osa otti sporan, minä sain kavereilta kyydin. Olivat pystyttäneet Kaisaniemeen altaan viereen paviljonkikatoksen, jonka alla olivat ruoat ja juomat, ja vieressä oli pitkä pöytä. Sopivasti osui hyvät säät, kun koko kesäkuu oli ollut melko kylmä. Nyt ei edes pitkähihaista tarvinnut.



Kati huuteli, että meillä on 2h aikaa juoda ilmaiset alkoholit, hophop. Minä kompensoin juomattomuuttani syömällä paljon. Herrrrkullisia fingerfoodeja: lihapullia ja dippiä, kirsikkatomaatti-juustovartaita, paria erilaista suolaista leivosta, hedelmiä ja dipattavia kasviksia, suklaaneliöitä ja kakku. Ns. virallisia kuviakin muun kuvailun lomassa otettiin monta. Yhteiskuvaa, tyttökuvaa, poikakuvaa... Hääkimpun heittoon varustauduin heittämällä korkkarit helevettihin. Enkä silti saanut puskaa! Eetu oli huojentunut.



Ennen neljää suurin osa porukasta lähti Tuskaan. Tuskatapaaminen, Tuskakihlat, Tuskahäät. Loogista. Pari ihmistä jäi purkamaan katosta ja siivoamaan jälkiä. Minä ja muutamat siirryttiin VarjoTuska-modeen. Eli Naispatsaalle.




VarjoTuskasta alettiin ysiltä liikkumaan häävieraiden kanssa Villiin Wäinöön, jossa oli jatkobileet. Tunnin verran hengattiin baarin puolella ja klo 22-01 oli saunatila meille varattuna. Kauheesti poikien ruumiinosia heilumassa ysärimusiikin tahtiin. Vähän väliä kuului poks kun joku tiputti tuopin lattialle. Ihan ei itävaltalaiset olleet yhtä raivokkaita bilettämään, mutta eivät olleet meidän poikien sylitanssiesityksistä moksiskaan. :D




Mua alkoi kovasti väsyttämään jo puolen yön aikaan, joten jätin siinä vaiheessa muut remuamaan ja lähdin seuralaisteni kanssa kotiin. Nää oli vasta toiset kaverihäät, joihin oon osallistunut. Edelliset olivat syksyllä 2009. Silti kovin moni on jo mennyt naimisiin ja alkaneet lisääntymään, ei välttämättä siinä järjestyksessä. Eikä me juuri vasta saavutettu täysi-ikäisyys! Itsekin olen viime aikoina leikkinyt aikuista, mutta siitä myöhemmin. Teaser, hähää!


My friends finally said the I do's.  First we went to the register office, then to the party at a park, from where most of us (not me) left to Tuska Open Air Metal Festival. The after party was at a bar, where the newlywed had booked a sauna for us.  Dresscode was black, the groom had designed the bride's ring, there was 90's music at the after party, random lapdances were performed, and I laughed at this: "Party games: We hate them." Okay, that was not all of it, it continued like this: "...so please don’t even try to steal the bride or do some of those silly wedding games!" Not the most traditional wedding, but neither is the couple a traditional one. I hope they live happily ever after! <3

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Ropecon '14

Torstaina sain sellaisen hurjan idean, että voisin ensimmäistä kertaa osallistua Ropeconiin! Muutamina aikaisempina vuosina olen vain istuskellut siinä ulkopuolella. Siispä kotiuduttuani pikaiselta yhden yön mökkireissulta jo aamupäivästä minä pistin itseni edustuskuntoon ja lähdin Otaniemeen.

Otaniemi oli ihan täynnä autoja Dipolin ympäristössä, mutta hyvin löysin jonkun firman parkkikselta paikan. Liityin aluksi Elizan seuraan katselemaan boffausta.Yksin siis olin liikenteessä, mutta vähän väliä jonkun tutun seuraan lyöttäydyin, kuten näiden blogituttujen: Belsissa, Nebula, Selena.


Lähdettiin Elizan kanssa sisätiloihin kiertelemään. Kaubamajassa moikkailin Juha Jyrkästä ja oma ständi oli tietenkin James Raggilla Lamentations of the Flame Princessinsä (LotFP) kanssa. Tämä liittyy minuun seuraavanlaisesti: hänen käyttämillään artisteilla on lupa käyttää jo olemassa olevia kuviani piirtäessään uusia aiheeseen liittyviä teoksia. Olin jokunen vuosi sitten mallina pari kertaa, mutta se sentyyppinen kameran edessä kekkulointi ei sopinut mulle. Pelottistressasihermostutti! Hyvitykseksi nassuni käytöstä postista tipahtaa aina välillä paitaa sun muuta, aiheesta lisää klik ja klik!


Ja sitten Elizan kanssa katsomaan showpainia. Ihan oli nimensä veroista. Esitys. Näki, ettei siellä todellakaan oikeasti löydä tai potkia. Sitäkin enemmän kävi suu esiintyjillä, kauhia uho päällänsä. Ei siinä, ihan viihdyttäväähän se oli.

Paljon näin Disneyn prinsessoja! Ruususen, Bellen, Rapunzelin ja kolme Esmeraldaa. Myös Game of Thrones oli kova juttu: Eliza oli Melisandre, eikä ollut ainoa. Löytyi Arya ja pari Catelyniä, sekä kuulemma Jon Snow'kin oli jossain, häntä en nähnyt. Höh. Autenttisin ja siistein oli ehdottomasti Alien. Ei turhan massiivinen ja kuuma puku...


Viidestä kuuteen pidin taukoa: kävin kotona. Otin vaatteet pois ja hengasin tuulettimen edessä. Feels good, man. Oli 32 asteen helle. Tässä välissä myös pistin murua rinnan alle.

Paluu Ropeconiin. Kiertelin vähäsen siellä täällä ja hengasin tuttujen kanssa. Ennen seiskaa oli Annan kanssa treffit Dipolin edessä, se vei mut katsomaan pukunäytöstä, jossa ihasteltiin viime vuoden liveroolipelien pukuja.

Tässä vaiheessa käytiin baarin puolella. Pikaisesti pyörähdettiin myös rannassa, jossa Jyrkäs esiintyi sähkökanteleensa kanssa. Koska tuttuja ei oikein näkynyt, palattiin takaisin Dipoliin, jossa oli hetkeä aikaisemmin alkaneet tanssiaiset. "Ropeconin tanssiaiset ovat Suomen suurin historiallisen tanssin tapahtuma." Katselin kun Anna ja Eliza ja sali täynnä ihmisiä tanssahteli.


Ajattelin tehdä kierroksen pihalla, kauempana nurmikkoalueella ja rannalla. Nurtsilta bongasin Sonjan mukaani kierrokselle, joka jäi tosin kovin lyhyeksi, kun viereisessä porukassa oli molemmille tuttuja. Meinattiin jatkaa matkaa, mutta kaikki ne jotka meidän piti etsiä, tulivatkin juuri meidän noustessa paikalle. Jäätiin siis siihen pidemmäksi aikaa. Tästä paljon myöhemmin lähtiessäni joku huusi nimeäni ja Millahan sieltä juoksi halaten, että tule meidän kanssa istumaan. Liityin hänen poikaystävänsä ja heidän uusien tuttujensa seuraan.


Myöhemmin katsomaan miten tanssiaisissa menee. Siellä ne edelleen pyörivät. Kävin uudestaan pyörähtämässä rannassa ja tasan yhden tutun näin. Sen kanssa siinä tovi höpöteltiin.

Olisikohan kello näyttänyt puolta yhtätoista, kun köpöttelin autolle ja lähdin kotiin. James torui fb:n välityksellä, että nyt hän ei taaskaan pääse mun blogiin, kun en ottanut kuvia. Olisi muistuttanut! Kameraa en muistanut kovinkaan usein kaivaa esille, oli ilmeisesti liian paljon ihmeteltävää viemässä huomioni.

Sunnuntaina olin jo ysiltä hereillä ja tuumin, että ehkä sitä pitäisi kuitenkin vielä Otaniemeen lähteä. Jos ei sisälle, niin ainakin ulkopuolelle ihmettelemään.

Pistin Annalle ja Elizalle viestiä ja ajoin Otaniemeen. Olin ottanut kirjan mukaan (A game of thrones) ja sitä lueskelin Dipolin edessä. Siinä Suvi ja Milla ehti pyörähtää ennen kuin Eliza ilmoitteli itsestään. Menin hänen kanssaan katsomaan jälleen boffausta ja hurraamaan hänen poikaystävänsä voittoon. Olin jo kerennyt lähteä, kun Nico hopeaottelussa venäytti polvensa ja vietti loppuillan Jorvissa. Ja sai silti pronssia!


Kyllä minä kuitenkin taas maksoin itseni sisälle. Menin kamera kädessä moikkaamaan Jamesia, nyt saatiin se kuva otettua. Sendin ne hänelle myöhemmin ja se lisäsikin Google plus-tililleen sen kuvatekstillä: "Also, a special guest stopped by... And in none of the pics are we both looking at the same camera. Because once people saw this photo op, there wasn't just one camera to look at..."

Lähinnä vaan tuli sitä boffausta katseltua ja tehtyä ne pari kierrosta sisätiloissa. Se riitti tälle päivälle. Oli huomattavasti hiljaisempaa verrattuna lauantaihin. Yllätys... Jo kahdelta, eli kolmen tunnin jälkeen, läksin pois. Mietinnässä oli vielä tulla katsomaan päättäjäisiä, mutta oma sohva voitti.


Olin kyllä tyytyväinen, että tuli osallistuttua Ropeconiin, vaikka en edes harrasta oikeastaan mitään, mitä sinne osallistuvat ihmiset harrastavat. En larppaa, en boffaa, cosplay ei kiinnosta, eikä figut, ja tanssimaan mua ei saa väkisinkään. Ainoastaan lautapelit kiinnostaisivat, mutta niitäkään en tykkää pelata kuin kavereiden kanssa. Ja kaikesta tästä huolimatta oli mielenkiintoista ja aika kului hyvin! Ehkäpä pitää ottaa vastaisuudessakin tähän osaa.


Ropecon is a a role-playing convention that's held quite near to where I live and though I have many times hanged out in the outside area during the convention, this was the first time I decided to buy a ticket and actually participate. The funny part is I don't role play, I don't cosplay, I don't do boffering and I am not interested in figurines etc. And yet I found the convention interesting! There where so many friends to chat with and endless well-done costumes. Lots of Disney princesses and Game of the Thrones characters. I planned only going on Saturday but I found myself there again on Sunday. Maybe next year again.

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Etätyö

Ensimmäinen etätyöviikko takana. Täytyy sanoa, että oli ihan törkeän helppo pudotus arkeen lähemmäs viiden viikon loman jälkeen. Jos joillain on mennyt ohi: firmamme muutti jälleen kerran, minä en jaksanut muuttaa mukana. Meillä on viime vuoden lopusta ollut mahdollisuus etätyöskentelyyn ja tartuin tähän tilaisuuteen, vaikka aiemmin olenkin ollut vahvasti sitä mieltä, että koti ja työ on pidettävä erillään. Mutta! Koska meillä ei pienessä kaksiossamme ole tilaa työkoneelle, eikä sellaista paikkaa, missä en häiritsisi ukkelia, kun aamukuudelta aloitan näpyttelyn, palasin vanhempieni helmoihin. (Iskällä ei ole helmoja.) Äiti itse ehdotti tällaista järjestelyä, koska tiesi, että me kuitenkin ollaan Eetun kanssa etsitty keväästä lähtien isompaa asuntoa, ja tämä olisi vain väliaikaista.

Mikään ei ole muuttunut töiden suhteen, ja silti kaikki on muuttunut. Samaan aikaan herään ja samaan aikaan aloitan työt. Hipsin aamusta vaan hipihiljaa porukoille. Sama aika kestää ajaa töihin, vaikka matka on puolet pidempi. Hurraa, motari! Jotain uutta: mulla on uusi aamurutiini: Hesarin lukeminen!


Äitikin tekee töitä kotitoimistosta käsin, joten mulla on siellä aina hyvää seuraa. Huutelee syömään ja tulee juttelemaan, mutta sen kehtaa häätää pois, jos jotain on kesken. :P Sisko tekee vuorotyötä ja sillä on vapaat milloin sattuu. Tällä viikolla ne oli keskellä viikkoa ja hän oli Viltsu-dogen kanssa yökyläilemässä porukoilla, joten niistäkin oli tauoilla seuraa. Nehän olivat joutuneet vierashuoneeseen tällä kertaa, kun yleensä ovat tässä mun "työhuoneessani". Tai kaksi huonetta tässä ennen oli, mun ja siskon, mutta muutettuani aika päiviä sitten kotoa pois, iskä pisti väliseinään oviaukon ja sisko omi molemmat kaksi huonetta itselleen ja siellä se on kyläillessään asustellut edelleen. No more, ha!

Koko muu perhe lähti keskiviikkona mökille ja sain äidiltä tehtäväksi heidän poissaollessaan tiskata, kastella kukat ja tyhjentää postilaatikon. Ihan hauskaa oli limittäin tehdä töitä ja tauoilla leikkiä kotia.

Ei mulla tekstinkäsittelijän työssä oo koskaan ollut mitään pukukoodia tai työvaatteita, eikä ole aamulla tarvinnut pahemmin miettiä mitä pistää yllensä. Nyt vielä vähemmän. Tänäänkin pistin yöpuvulta näyttävän vaaleanpunaisen kukkamekon ylle, koska eihän mua kukaan näe. Olen kuin kotonani.

Minä lähden kohta perheen perässä mökille, mutta huomenna palaan takaisin Espooseen. Harkitsen vakavasti osallistumista ensimmäistä kertaa Ropeconiin.


First week working from a home office: done. Though it's not my home, it's my parents. Hopefully I'll find a new apartment fast. But this is an excellent temporary solution, I like it a lot! My mom also has her office at home so I always have good company. And free food. And nice yard furniture for breaks and to read the morning paper. Aaah, this is life. ^^ Of course I get my job done, but the breaks are reaaaally nice to spend there.

torstai 24. heinäkuuta 2014

Bloglovin

Löysin vahingossa blogini Bloglovinista. En sitä itse ole sinne laittanut ja tämä nyt eskaloitukin hetkessä siihen, että rekisteröidyin Blogloviniin, jotta saan tuon ilmoitettua omakseni. Ja kohta kuitenkin unohdan koko sivuston...


Pikaisesti muita asioita: Etätyöt ovat alkaneet hyvin. Töitä saan tehtyä ihan yhtälailla kuin toimistossakin, mutta täällä on rennompaa ja seura erinomaista: äiti tekee myös kotoa käsin töitä. Ilmainen ruokakin on ihan jees. :P Ja! Elän muutoinkin jännittäviä, innostavia, stressaavia ja vähän pelottaviakin aikoja. Isoja asioita tulossa. Näistä ei sen enempää vielä uskalla kertoa, mutta eiköhän tässä parin viikon sisään selkiydy. : )

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Vikat kesälomapäivät ja muita kuulumisia

Viimeiset 1,5 viikkoa kesälomaa kuluivat seuraavanlaisesti:

9.7. ke: Kävin katsastamassa auton ja vietin monta tuntia Lauttasaaren rannalla Hannan kanssa. Uskaltauduin nopeasti kastautumaan mereen.
10.7. to: Kävin kaupassa ja pakkailin viikonloppua varten. Maarit kävi kylässä ja Siniltä hain tavaroita, jottei sen seuraavana päivänä tarvitsisi roudailla niitä töihin asti. Sisko ja Vili tekivät pikavisiitin.
11.7.-13.7. pe-su: Pidin kesämöksäbileet Somerolla. Sunnuntaina tuli seitsemän vuotta täyteen espoolaisena.


14.7. ma: Hain postista EMP-paketin, joka sisälsi Offspring-T-paidan ja mustan hupparin. Haaveilin löytäväni Ruissista Offspringin teepparin, mutta siellä oli vain kolmea lajia. Smashin kannella varustettuja oli yksi, sellaista siis etsinkin, mutta se oli ruskeanharmaa. Höh. Nyt on kuitenkin hyvä! Lomalla oltuani oon jaksanut muutamaan otteeseen tehdä ruokaa. Ja tietenkin niin, että se on valmiina sikseen, kun ukkeli saapuu töistä. Nyt olin himoinnut useamman päivän kanapastaa ja paria ohjetta yhdistämällä ja omiani pistämällä tein seuraavista aineksista hyvää mössöä:

Kanapasta:
400 g maustamattomia broilerin fileesuikaleita
1 sipulia
1 prk Ruokakerma Kolme juustoa
pekonisuikaleita, herkkusieniä ja mausteita ihan miten itse tykkää
koristeeksi basilikaa

Helppo tehdä. Kaikki vaan pannulle paistumaan ja lopuksi ruokakerma sekaan. Ja ohella mikä tahansa pasta porisemaan.


Illalla kävin Ruoholahdessa yytsimässä uuden toimiston hoodeja. Neljäs toimisto kolmen vuoden sisään. Samalla tein päätöksen, että fuck this shit, aloitan etätyöt.
15.7. ti: Kävin Nummelassa hierojalla, Huhmarissa moikkaamassa porukoita ja illalla mentiin kolmen pariskunnan voimin syömään Haraldiin. Aina yhtä hyvää mössöä, on kyllä ehdottomasti mun suosikkiravintola.
16.7. ke: Oliskohan ollut jopa toinen päivä kesälomalla, kun en tehnyt juur mitään? Kotijuttuja vain, kuten pyykkäsin ja tiskasin, katselin leffan, luin ja otin päikkärit.
17.7. to: Minimöksä part 2. Otin pari kaveria kyytiin, nyysin dogen siskolta ja lähdettiin mökille grillaamaan ja pelailemaan.
18.7. pe: Kuten fb-päivityksessä tilitin: "Toimisto muuttaa jälleen. Neljäs mesta kolmen vuoden sisään. Mä en enää jaksa. Stressaten muuttoa, miettien etätyöskentelyä, ja valittaen, ettei kotiin mahdu enää yhtään mitään, äiti ehdotti, että väliaikaisesti tekisin töitä heiltä käsin. Tänään, loman vedellessä viimeisiään, siirsin työkoneen vanhempieni luokse. Ollaan ukkelin kanssa keväästä saakka etsitty uutta isompaa kämppää ja toivottavasti löydetään piakkoin täydellinen (seuraava näyttö sunnuntaina)." Ukkelillakin oli ollut rankka viikko, joten sitä odotti hedelmälautasyllis kotona odottamassa.
19.7. la: Kävin kaverin synttäreillä ja illan vietin poikaystävän vieressä sohvalla katsoen Dota 2:n finaaleja. En edelleenkään tajua siitä yhtään mitään. Ei ole kaikkina näinä vuosina avautunut, ei alkuunkaan. Tunnin-parin aikana esitin noin 100 kysymystä.
20.7. su: Käytiin katsomassa Laaksolahdessa asuntoa. Ilta vietettiin Life 2.0-dokkaria katsoessa ja jätskiä mutustaessa.

Tänään on siis vika lomapäivä ja huomenna lähden koittamaan etätöitä porukoiden luokse.Onneksi kesä ei kuitenkaan tähän lopu, ja paljon odotettavaa on vielä edessä!


The last day of summer vacation. The office is moving for the fourth time in three years. I've had enough and tomorrow I start telecommuting. But! Since I don't have enough space at home, I'm doing this temporarily from my parents place until I find a new apartment. I have searched for a new home for about four months (the latest apartment showing I went to was today) and hopefully something nice will appear soon!

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Summertime madness

PE: Lähdin kahdentoista aikaan ajamaan mökille. Ensimmäisen tunnin sisällä vähän järjestelin paikkoja, pistin pikkumökin kuntoon, raahasin uimalelut pihalle ja niin edelleen. Tän jälkeen lähinnä vain luin pari tuntia Valtaistuinpeliä, kunnes ensimmäinen autollinen porukkaa saapui ja toivat tuliaisina useamman vesipyssyn mukanaan. Seuraavaksi saapui Maija ja Armi mukanaan Cheek-lehti. 8) Olisikohan ollut seiskan pintaan, kun kaikki olivat paikalla.






Hieno uusinta edellisvuoden kesämöksästä. Löllittiin pihalla uimalelujen kanssa, oli parit saunat, uimista, ysärimusiikkia, grillausta, juomista... Kati teki sangollisen boolia ja pelattiin lappupeliä, johon oltiin koko alkuilta kirjoitettu tehtäviä ja totuuksia, josta saatiin muun muassa seuraavia tehtäviä ja kysymyksiä: oli sylitanssia, ristiinpukeutumista, koirulin sitruunapannan pistämistä omaan kaulaan, ranskalaisten viiksien piirtämistä etc, etc. Lappuun "Tommi Läntisen paras levy?" ei lapun saanut osannut vastata, joten hän soitti 020202 ja sai sieltä vastauksen.





LA: Aamu alkoi yllättävän aikaisin ja ehti siinä siivoilemaankin. Oltiin puhuttu parin tyypin kanssa, että ois kiva käydä Somerniemen torilla ja lopulta lähdettiin kylille tyttöporukan kanssa. Käytiin keskustasta nostamassa rahaa ja palauttamassa pullot. Torille saavuttiin vähän kahdentoista jälkeen. Kamala määrä ihmisiä, ihan niinku pitääkin. Mielestäni tori oli taas kasvanut kokoa. Eihän se ennen levinnyt takaoikealle... Kirjasedälle ei ollut mulle mitään, Maija löysi lelun Armille ja pullat ostettiin mukaan. Takasmenomatkalla pysähdyttiin Baddingin Paratiisi-kioskille. Oon varmaan satoja kertoja ohittanut sen elämäni aikana, ensimmäistä kertaa pysähdyin. Kahviteltiin ja pullateltiin.






Läpsystä vaihto. Muutama lähti kotiin ja muutama tuli korvaamaan. Ihan rauhassa löllöiltiin ja lagattiin ja maattiin pihalla ja grillattiin. Juteltiin muun muassa peniksen pienennysleikkauksista. Maarit sai kehuja pätkisjallusta ja minä olin tehnyt lakua. Niistä vesipyssyistä: kesä kuivasi, minkä Jaakko kasteli. Kymmenen henkeä ottivat erän flunkyballia. Ja sitten lisää saunaa ja järveä ja lappupeliä. Edellisiltana jaksoin neljään, nyt vain reiluun yhteen. Kamerastakin loppui kesken yön akku, eikä ihmekään: Lähemmäs 500 otettua kuvaa. Huh.





SU: No nyt oli vähän kaikilla hidastunut käynnistyminen. Roskia ja pulloja siinä siivoilin ja menin odottamaan muiden heräämistä viltille ja luin GoTia. Lopulta sain kaikki heittämään tavaransa pihalle, jotta pystyin aloittamaan siivouksen. Natseilin, että krapuladokkaria ei katsota ennen kuin mökki on siisti. Kahteen mennessä oli puhtoista.






Ja tän jälkeen sitä dokkaria. Eetu oli nimenomaan tätä varten tilannut Äxästä Loputtoman Gehennan liekin. Voi luoja... Myötähäpeä much. Siskokin saapui Vilin kanssa seuraksemme. Kaikki muut meni kebulaan syömään paitsi minä ja sisko, me mentiin Rantatupaan. Siellä oli ihan kaameat jonot, ehdittiin odotellessa käymään kaupassakin. Sain ruoan eteeni 70 min tilauksen teosta. Olihan se nannaa, mut never again ruuhka-aikaan.






Muut olivat ukkelin autollista lukuun ottamatta lähteneet ruokailun jälkeen kotiin. Hetken kuluttua nuokin lähti. Ei mekään sit jaksettu olla yötä siskon kanssa ja lähdettiin illalla ajamaan kotiin.

Kiitos kaikille kavereille erinomaisesta seurasta, tää viikonloppu meni Nummenkin ohi! Mitä sitä aikuiset ihmiset muuta tarvitsee kuin toisensa ja tuhottomasti uimaleluja. Bestest. ^^ Nyt on jo vähän ikävä takaisin...




This is the third time in ten years that I got permission to throw a summertime party at my parents cabin. Aaand it was better than Nummirock. What else do adults need except eath others and lots of swim toys? Nothing! Though I did like the nice weather, barbecuing, swimming, sauna, non-stop 90's music, marketplace...