tiistai 2. kesäkuuta 2015

Coming out

Mun kiinnostuksen kohteet on olleet parin viikon ajan ihan homoissa jutuissa, josta tuli mieleen valottaa oman historiani aiheeseen liittyviä juonenkäänteitä.

Aloin katsomaan L-koodia. Olenhan sarjan tietysti ennenkin katsonut, mutta en vuosiin. Miten ensimmäisestä kaudesta voi jo olla niin kauan aikaa, yli kymmenen vuotta? Perjantaina sain annoksen alastomia ihmisvartaloita, kun kävin eksäni kanssa katsomassa Kiasmassa edesmenneen homoseksuaalin valokuvaajan Robert Mapplethorpen näyttelyn. Satuttiin paikalle juuri ilmaisen opastuksen alkaessa ja joinittiin siihen pieneen ryhmään. Oppaan johdolla sain näyttelystä paljon enemmän irti kuin olisin saanut ilman. Tehtiin vielä toinen kierros opastuksen jälkeen keskenämme. Tunnustan, etten ollut kuullut koko valokuvaajasta ennen kuin muutamista blogeista luin tästä Kiasman näyttelystä.

9/2001, kun asia ensimmäistä kertaa tuli vähäisessä määrin ilmi.

14-vuotiaana aloin huomaamaan asioita. Tyttöjä. Tytötkin on sillain kivoja! Muistan käyneeni katsomassa Anna palaa!-elokuvan Nummelan elokuvateatterissa puhtaasti leffan naisten takia. Erityisesti Buffy The Vampire Slayerissä näytelleen Eliza Dushkun eli Faithin vuoksi. Muita kuuluisuuksia, joita palavasti ihailin, olivat Angelina Jolie (fanityttöys jatkuu edelleen) ja Lucy Liu.

Ensimmäistä kertaa muistelisin asian tulleen jossain määrin ilmi meidän neljän ämmän ryhmälle (kaikkien meidän nimet alkoivat M:llä) 15-vuotissynttäreinäni. Pidettiin meillä tyttöjen iltaa ja pelattiin Frendit-lautapeliä. Joku naisaiheinen kysymys siellä oli, mutten muista mikä, mutta muistan elävästi yhden niistä kolmesta kaverista dramatisoidusti nouseen lattialta (makoiltiin patjoilla) ja olleen järkyttynyt vastauksestani.

En oikein muista millä tavoin ja missä tulin kaapista ulos ja kerroin olevani biseksuaali, kuitenkin parhaalle kaverilleni ensiksi. Seuraavaksi kuuli toinen ämmäporukan tyttö ja yläasteella välitunnilla nakitin nämä tytöt kertomaan sille kolmannelle, joka oli tyttöjen illassa järkyttynyt asiasta. Mitään maata mullistavaa ei tapahtunut. Asia oli miten oli ja se oli kavereille okei.

Kuva risteilyltä 1/2005, jolloin kerrottiin siskolle.

Tapasin ensimmäisen (ja viimeisen, as it seems) tyttöystäväni netissä vuoden 2004 keväällä, olin 17-vuotias. Huhtikuussa alettiin seurustelemaan. Tuohon aikaan irc-galleria oli the thing ja pistin sinne meistä pusukuvan. Olikohan seuraavaa kuuta, kun äitini huhuili alakerrasta, että Marjut tuutko tänne. Koneella oli auki galleria ja se pusukuva. En tiedä miten se sen oli löytänyt. Käännyin samantien kannoillani sanoen, että en halua puhua asiasta, menin omaan huoneeseeni, laitoin oven kiinni ja jäin sen taakse pitämään sitä kiinni, ettei äiti pääsisi sisään. En ollut ollenkaan valmis tähän, itkin ja äiti koitti keskustella oven toiselta puolelta. Että onko tää joku vanha juttu ja vai tuliko tää vasta ko. ihmisen kautta vai mitä. Hoin, etten halunnut jutella asiasta. Itketti vieläkin enemmän, kun lopulta äiti luovutti ja sanoi, että ei sitä haittaa, se rakastaa mua joka tapauksessa.

Kuva, jonka äiti näki. 4/2004
(Poikaystävältä, eksältä ja eksän nykyiseltä on kysytty onko ok julkaista tämä täällä.)

Sisko oli kuulemma jo arvannut, kun tyttöystävä kertoi hänelle tammikuussa 2005 Tukholman risteilyllä meidän seurustelevan. Iskälle en koskaan kertonut, mutta eiköhän se arvannut sen kolmen vuoden aikana, mitä oltiin silloisen kumppanin kanssa ja viettiin paljon aikaa yhdessä, milloin minä olen hänen luonaan viikonloppuja, milloin hän meillä. Eksän kanssa olen edelleen väleissä, vaikka ehti meillä välirikkoakin olla eron jälkeen. Reilun vuoden olin sinkkuna ennen Eetun tapaamista. Sinä aikana tapailin hetken toista naista, mutta siihen jäi mun deittailut naisten kanssa.

Tämänhetkinen julkkisihastus: Alexandra Daddario. Huhhuh. <3___<3

Onko lukijoissa seksuaalisten vähemmistöjen edustajia? Miten teidän kaapista ulostulo meni?

Muita kuvia päivältä, jolloin pusukuva otettiin. 4/2004

I've been into gay stuff recently: watching L Word and visiting art museum to see Robert Mapplethorne's exhibition. That made me think I want to open the door to my closet a little bit.

When I was 14 I started noticing thinks. Girls! Girls are attractive too! I remember I went to watch Bring it on to a movie theatre only because of the actresses, especially for Eliza Dushku. Other celebrity crushes I had were Angelina Jolie and Lucy Liu.

The first person I told I was bisexual was my best friend, then the two other closest friends. We had this tight four person group during junior high school. The world did not end, it was okay to them.

I met my first (and last, as it seems) girlfriend on the internet, it was spring 2004 and I was 17. We started dating on April. I put a kissing picture of us at the irc-galleria, it was _the_ social media at the time in Finland. One day I heard my mom calling for me, "Marjut could you come here for a second". Aaaand there she was on the computer, the kissing picture in front of her. Crap crap crap crap... I immidiately turned, said I don't want to discuss about it, went to my room, closed the door and stayd behing it so mom couldn't come in. I wasn't ready for this, it took me by surprise, I was crying and mom tried to talk to me behing the door. She was asking was this an old thing orc did this occure just recently when I met that girl etc. I just repeated that I didn't want to talk about it. It made me cry even more when mom finally gave up and said "it doesn't matter, I love you anyway".

My sister said she already guessed when girlfriend told her about us on cruise January 2005. I never told to dad, but I suppose he guessed too since I was with that girl for three years and we were constantly seeing each other either at our place or hers. I am still friends with my ex, actually she was the one I want to see the Mapplethorpe exhibiotion last Friday. The year I was single before I met my current boyfriend I saw this one girl a bit, but we never actually dated. And that's about it, all my relationships with women.

Current celebrity crush: Alexandra Daddario. So cute! <3___<3

12 kommenttia:

  1. Täälläpä toinen bisse. :) Kaverit oli/on hyvinkin ok asian kanssa, on ollut sekä tyttöystäviä, että naispuolisia yhdenillanjuttuja, vanhemmille asia oli katastrofi (eikä asiaa auttanut se, että satuin jäämään kiinni dokaamisesta -> kännimöläytys seksuaalisuudestani. Olin 16, itse tiennyt pitkään, äidin mielestä en voinut tietää sitä vielä ja kuulin jopa myöhemmin vanhempien keskinäisen keskustelun, että "Sande ei taida tietää onko se mies vai nainen"... JOO-O..). Mutta joo tässä sitä ollaan yli kymmenen vuotta myöhemmin, biseksuaalisuus ei ole kadonnut mihinkään ja mikäs sen mukavampaa, kuin bongailla naisia nykyisen kihlatun (mies) kanssa.. :D

    PS. Mullakin ollut ehdoton naisihastus Eliza Dushku ! Ekan kerran taisin nähdä niinkin legendassa leffassa, kun Bring It On.. :D Näistäkin jutuista vois sepittää vuosikaudet ! Ite katoin talvella kaikki L-koodit pikästä aikaa läpi ja voi niitä aikoja ja muistoja, mitä sieltäkin tuli mieleen ! :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin on nää mun "vaiheet" jäänyt päälle; shokkivärjätyt hiukset, seksuaalinen suuntautuminen, mustiin pukeutuminen (no okei, hyväksyn vähän vihreetä ja punaistakin). :P Pitäis käydä katsomassa juur leffoihin tullut San Andreas, siinä ois toi Alexandra Daddario. ^^

      Poista
  2. Olen siinä mielessä kaapissa edelleen, etteivät vanhemmat ja sukulaiset tiedä (saattavat epäillä, mutta eivätpähän ole tulleet kysymään). Kaverit ja aviomies sen sijaan ovat hyvinkin tilanteesta kartalla ja ihan ok asian kanssa. Kaikille kavereille en ole suoraan sanonut, mutta en ole salannutkaan eli avoimesti olen puhunut tytöistä. Koskaan ei kukaan ole reagoinut mitenkään negatiivisesti.

    Veikkaisin kuitenkin, että vanhemmat eivät ottaisi kovin hyvin, jos nyt raottelisin kaapin ovea. Ja kun kuitenkin olen naimisissa ja yksiavioinen muutenkin, suotta alan heitä sitten edes kiusata. Jos olisi jonkun naisen kanssa jotain meneillään, tilanne olisi toki toinen.

    Minulla nuo naisihastukset keskittyvät hyvin usein fiktiivisiin hahmoihin, erityisesti videopelien puolelta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä mullakaan moni sukulainen tiedä, niille en pahemmin ole mainostanut. Parin lähisukulaisen lisäksi tietää ne, jotka on kaverina facebookissa. Varmaan ihan fiksua olla turhaan järkyttelemättä vanhempia nyt, kun kerran sulla tuollainen elämäntilanne on. :)

      Poista
  3. Mä kanssa teini-ikäisenä ymmärsin olevani bi, mutta en ole asiasta puhunut kenellekään muulle kuin aviomiehelleni, jonka tapasin siinä täysi-ikäisyyden kynnyksellä. En vain jotenkin ole kokenut, että kyseessä olisi asia jota tarvitsee erikseen mainita. Jos eroaisin miehestäni ja alkaisin seurustella naisen kanssa, toki asia tulisi ilmi vanhemmilleni ja sukulaisilleni, mutta vain ns. ilmoitusluontoisena, koska kyseessä on kuitenkin oma elämäni eivätkä muiden mielipiteet liikuta mua.

    Mieheni reaktio "paljastukseeni" oli niinkin dramaattinen kuin "aijaa, ok ei se mua haittaa" -tokaisu. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka en joka väliin ole kuuluttamassa seksuaalista suuntautumistani tai pukeutumassa sateenkaaren väreihin, on tämä musta todella oleellinen asia ihmisen identiteetissä. Mutta varmaan minunkin elämässä harvempi asiasta tietäisi, jollei takana olisi suhdetta naisen kanssa ja jos olisin seurustellut vain miesten kanssa. Täälläkään ei tuota poikaystävää oikein kiinnosta koko asia, samanlaisella aha-linjalla mennään. :D

      Poista
  4. Mä kerroin yläasteella välkällä aulassa muille, ett oon bi osa vaihto aulan toiselle puolele istuu ja suutuin ja sanoin, että no ette te kyllä niin kuumia oo ett teitä alkasin pokaa. En oo ikinä' varsinaisesti joutunu tilanteesee miss asiaa oltais kysytty. Tms, joten en osaa kertoa onko se ok mu läheisille. Uskon, että isosiskolleni ainakin on. Useesti jos mainitsen olevani bi nii miehet on niitä, jotka epäilee ja kysyy että oikeasti vai oonko mäkin vaan muklana "muotivillityksessä" ? 2013 tais olla joku sellanen juttu että kaikki sanoi olevansa bi tai gay porukkaa.

    Anyway. Ihan sama mitä joku ajattelee. Pitää olla just sitä mitä on eikä esittää mitään muuta vain muiden mieliksi. Se on heidän oma häpeä jos ovat kapeakatseisia. :)

    Kiva, että kirjoitit aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, aika rohkeesti pamautettu keskellä koulua! Ei multakaan taida kukaan olla suoraan kysynyt, tullut sitten jossain sivulauseessa ilmi tai silloin aikoinaan se tietenkin oli ihan itsestäänselvyys, jos tiesi mun seurustelevan naisen kanssa. Aika arasti kuitenkin asiasta puhuin muutamana ensimmäisenä vuonna, kun asiasta tiesin. Vasta sitten seurustelun myötä musta tuli asian kanssa avoimempi, tosin lähinnä liikuinkin sitten lesbopiireissä, jossa asia oli niin normi ja tavallinen kuin vain olla voi. :')

      Poista
  5. Itselläni sukulaiset eivät tiedä, enkä tiedä miksi pitäisi kertoakaan. Jos joskus eroaisin nykyisestä miehestäni ja alkaisin suhteeseen naisen kanssa niin siitä saisivat tietää. Suoraan sanottuna en uskalla kertoa asiasta niille, jotka vähänkin tuntuvat siltä että voisivat karsastaa asiaa. Parempihan se olisi tuoda asiaa julki ja näyttää että ihan tavallisiahan ihmisiä nekin on ketkä tykkäävät ihmisistä sukupuolesta välittämättä. Pelkään vain liian paljon negatiivistä palautetta ja nyt aihe ei ole ajankohtainen omassa elämässä. Avoimesti osallistun tapahtumaan mm. Prideihin niin tulkitkoon muut sen sitten miten tahtoo. Tästä tuli nyt vähän sekava teksti, mutta menkööt!

    Läheisimmät kaverit tietää ja se riittää minulle. Sukulaisiaan ei voi valita, mutta kaverit voi. :)

    Tämä oli mielenkiintoinen postaus! Tykkään muutenkin elämänmakuisista postauksista. Raotat pintaa syvemmälle ja se on todella hienoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän se onkin ihan pyllystä, kun vielä eletään maailmassa, jossa saa näinkin luonnollisen asian kanssa pelätä muiden reaktioita. :/ Mua ei jostain kumman syystä oo koskaan Pride kiinnostanut, pari kertaa oon harkinnut kulkueeseen osallistuvani, mutta oon aina jättänyt menemättä. Samaan aikaan oleva Tuska/VarjoTuska on aina voittanut. Tosi mukava kuulla, että pidit postauksesta, kiitos näteistä sanoista! ^^

      Poista
  6. Miusta on oikein hyvä, että biseksuaalisuudestakin puhutaan. Jotenkin tuntuu siltä, että hirveän moni yleistää, että jos tykkää samaa sukupuolta olevasta, on automaattisesti homo/lesbo. Etenkin miesten kanssa sanotaan suoraan, että joo tämä on homo, vaikka naisetkin kiinnostaisivat siinä missä miehetkin. Itse olen hetero, mutta liputan kyllä seksuaalisen tasa-arvon puolesta ja minusta on oikein hyvä, että puhutaan biseksuaalisuudestakin, kun tosiaan niin hirveän monelle asia on mustavalkoinen. Joko on homoseksuaali tai sitten ei, vaikka asiahan ei tosiaan ole niin. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Semmoistakin ajattelumaailmaa tuntuu välillä olevan, että jos sanoo olevansa bi-nainen ja päätyy kuitenkin elämään elämäänsä miehen kanssa ni kyllä sitä aika hetero täytyy olla. Henkilökohtaisesti en oo koskaan saanut kakkaa niskaan asian takia, pisteet kaikille kanssaihmisille siitä! :)

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)