torstai 26. marraskuuta 2015

Ammatinvalinta

Lukuun ottamatta pikku-Marjutin tuulesta temmattuja "haluan isona oopperalaulajaksi/kampaajaksi"-haaveita, ei mulla oikein ollut toiveammattia. Peruskoulun jälkeen jatkoin kauppikseen sen tuntuessa fiksuimmalta vaihtoehdolta.

Merkonomiksi valmistumisen jälkeen olin 1,5 vuotta suurimman osan ajasta työttömänä paria lyhyttä varasto-/apulais-/sijaisuusjaksoa. Ollessani HYKSillä osastonsihteerin apulaisena, kuulin ensimmäistä kertaa tekstinkäsittelijän työstä. Se kuulosti samantien omalta. Tekstinkäsittelijän työssä puretaan lääkäreiden saneluita (poliklinikkakäyntejä, lähetteitä, kirjeitä, todistuksia etc).

Kolmannella hakukerralla pääsin HYKSiin haastatteluun ja sain paikan puolen vuoden sijaisuuteen 3/2007. Jes! Teoriassa työ vaikutti juuri sellaiselta, josta pitäisin. Ja käytännössäkin se oli sitä. Sai rauhassa tehdä töitä koneella lähes kokonaan sosiaalisten kontaktien ulkopuolella vaikka huoneessa olikin muita työntekijöitä. Sijaisuuden loputtua vaihdoin lennosta paikkaa saman sairaanhoitopiirin toiseen sairaalaan. Naistenklinikalta syöpätaudeille. HYKS-urani kesti 4v 4kk.

Erinäisten työpaikalla tapahtuneiden ja tulevien muutosten vuoksi lähdin kokeilemaan miten työ sujuu yksityisellä puolella. Samaa hommaa, eri työnantaja. Ja saman verran, 4v 4kk, olen nyt täälläkin ollut, mutta minnekään en ole siirtymässä. Viime vuonna tapahtui työnantajan vaihtumisen jälkeen suurin muutos näinä yli kahdeksana vuotena tekstinkäsittelijänä - aloitin tekemään etätöitä. Homma muuttui vieläkin mukavammaksi!


Olen kuullut, että "miten pystyt tekemään töitä kotona, itse en saisi mitään aikaiseksi" ja "mä en pystyisi olemaan noin itsenäisessä työssä, kaipaan ihmiskontakteja", mutta nämä ovat niin yksilöllisiä asioita. :) Esimerkiksi asiakaspalvelutyö tuntuisi minusta painajaiselta. Tai esimiesasemassa oleminen. Hui!

Mutta toisaalta moni on ollut multa kuultuaan tästä työstä hyvinkin kiinnostunut ja minun kauttani on jopa työllistyttykin - joskus olen pistänyt facebookiin linkkiä työnhakusivuille, että meillä tarvitaan porukkaa ja kuinkakohan moneen työhakemukseen olen antanut luvan pistää mut suosittelijana.

Ei tämä tietysti mikään kutsumus tai haaveammatti ole, mutta pidän tästä suuresti, tätä saa tehdä itsenäisesti, saa olla rauhassa, päivät menevät nopeasti, on mahdollisuus tehdä etänä, on liukuva työaika, eikä aamulla harmita herätä töihin. Tauoilla ehtii tehdä kotitöitä tai voi vaikka pistää pitkäkseen omalle vuoteelle ja lukea kirjaa. Musta tuntuu, että aika kauan saisin etsiskellä toista ammattia, jossa olisi näin monia muhun vetoavia plussapuolia. :)

8 kommenttia:

  1. Uusi lukija täällä moi! Tykkään tyylistäsi, vaikka omani on ihan erilainen. Ajattelin kysyä miten nopsaan sisäistit lääkärien käyttämän ammattiterminologian? Eikö ole/ollut hirmu vaikea saada saneluista selvää, kun niissä on outoa termistöä? Vai saiko siihen jotain koulutusta? T. Utelias Liiolii

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! :) Alkuun oli hidasta, kun ei tiennyt yhtään sanastoa ja google oli ystävä (ja on sitä vieläkin). Koulutusta ei ollut, mutta sain paljon tukea ja apua lähiesimieheltä ja työkavereilta. Nyt on tietyt sanastot hyvin hallussa, mutta jos mut heitettäisi yhtäkkiä jotakin tuntematonta erikoisalaa kirjoittamaan ni kyllähän se hetkeksi taas menisi vaikeaksi. Kaikkeen oppii! :)

      Poista
  2. Tuli ihan myhäiltyä kun luettelit noita plussia työstäsi. Kyllä kyllä, hyvältä kuullostaa.

    Omassa työssäni tykkään ihan samoista jutuista ; joustavuus, ei mitään pakkososaalisuutta, saa tehdä töitä myös etänä ja homma on mukavan itsenäistä - varsinkin nykyään kun tiimini muut työntekijät ja esimies saivat lähteä yt-neuvotteluissa....

    Kaikista kammottavinta olisi joku tarjoilu/myynti/kassatyö. En vaan oo asiakaspalvelutyyppiä, saati sitten tarvitse mitään kontakteja tuntemattomien kanssa.

    Jatkuva etätyö olisi such wow, voisi melkein opetella kymmensormijärjestelmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki vaan meille töihin! Kyllä mä jo kauppiksessakin tiesin, että se asiakaspalvelulinja on vihoviimeinen suuntautumisvaihtoehto mulle. :P

      Poista
  3. Kuulostaa tosi mukavalta työltä :) Itsekin tykkään omasta työstä ja toivon, että saisin olla mahdollisimman pitkään siellä, mutta siinäkin tulee raja vastaan kuinka kauan voi olla toisen sijaisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vakkaripaikka oli mulla samassa tilanteessa paino pois harteilta, kun sain jatkaa silloin samalla työnantajalla. Elämä on huomattavasti mielekkäämpää, kun tekee työtä, jota kohtaan ei tunne antipatiaa. :)

      Poista
  4. Nykyään kaikki yleensä valittaa vain työstää, niin olipa mukava lukea, että sie tykkäät työstäsi :) Mulla on menossa työkriisi, haluan tehdä jotain muuta, mutta se vaatii sen kuuluisan valmistumisen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti valitsisin ilmaisen rahan työnteon sijasta milloin vaan, mutta on tääkin ihan hyvä vaihtoehto. :P

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)