torstai 31. maaliskuuta 2016

Pääsiäisroadtrip 18.-27.3. osa 2/2 (Kilpisjärvi, Ylivieska, Nivala, Nummijärvi)

23.3. ke, 24 tunnin ajourakka alkaa, yö autossa: Viimeinen aamu Hemsedalissa. Seiskalta ylös, 7.30 aamiaiselle. Loput kamat autoon, renkaiden ilmanpaineiden tarkistus, eväiden osto ja 8.30 matkaan reissun rankimmalle ajo-osuudelle. Minä aloitin ajamisen. Eetu onneksi kyllä koko reissun ajoista hoiti suurimman osan, jotta mun selkä ei joutunut niin koetukselle. Enivei. Parin tunnin kohdalla alkoi ongelmat. Tie oli suljettu ja oltiin tehty tunnin turha lenkki. Navigaattori takkusi, eikä suostunut toimimaan. Päästiin kuitenkin oikealle vaihtoehtoiselle tielle Lillehammeriin. Hyvin nopeasti kyllästyin Norjan kapeisiin ja mutkaisiin teihin, vaikka maisemat olikin upeita.


Päästiin Lillehammeriin (siellä on Lilleputthammer!), jossa pidettiin vessa- ja tankkaustauko. Eetu oli ajanut siitä lähtien, kun tie oli katkaistu, minä torkahtelin pari kertaa. Kyytiin siis, en rattiin. Levähdyspaikalla oli toinen vessatauko, vessan seinällä luki "sug kuk, er godt". Jäi mieleen. Toinen mieleen jäänyt juttu oli, kun Ruotsin puolella kuunneltiin ruotsinsuomalaista radiokanavaa. Biisissä laulettiin "perustetaan sata bändii, juodaan tuhat kaljaa", johon havahduttiin molemmat.

Levähdyspaikalta minä jatkoin ajamista. Ajeltiin Trondheimiin, onneksi tiet ei olleet enää niin karmeita kokemuksia, mutta nopeusrajoitukset oli tuskallisen pieniä, tuntui, ettei edetty ollenkaan. Trondheimistä lähdettiin ajamaan kohti Ruotsia, raja ylitettiin jumalattoman suuren kuun loistaessa. Olin pari tuntia ajanut ja rajan jälkeen pistettiin taas Eetu rattiin. Oi Ruotsi kuinka tiesi ovat leveät ja suorat, nopeusrajoituksesi naapuriasi korkeammat! Arvostettiin. Kaikkialla oli kuitenkin ihan kuollutta, eikä löydetty ruokapaikkaa. Menin nälkäisenä nukkumaan auton takaluukkuun/takapenkille klo 23. Eetu ajoi vielä tunteroisen ja tuli mun viereen. Vietettiin yö levähdyspaikalla.


Vähän pelotti miten selvitään yön yli about -8 asteessa. Oltiin kuitenkin irti maasta, meillä oli patja, makuupussit, kaksi peittoa, tyynyt, mulla oli pipo ja hanskat ja oltiin ihan kiinni toisissamme, joten meillä oli toistemme lämmöt. Hyvä siinä oli. Välillä heräsin ja vähän tuntui kylmältä, mutta saatiin me siinä semmoiset 8h nukuttua.


24.3. to: Ajourakka jatkuu, saapuminen Kilpisjärvelle: Klo 7 lähdettiin taas liikkeelle. Kasilta pysähdyttiin huoltsikalle ostamaan aamupalaa. Seuraavat 2,5h minä ajoin. Sitten alkoi silmät lupsahdella ja pyysin Eetua ajamaan. Torkahdin tunniksi ja heräsin, kun pysähdyttiin tankkaamaan. Näin pari poroa matkalla! Koko reissun poro-count oli kuitenkin vain kämänen viisi.

Jostain huoltikselta käytiin ostamassa sämpylä ja viiden aikaan ylitettiin Suomen raja Karesuannon kohdalta. Siitä oli vielä 110 km matkaa ylöspäin Kilpisjärvelle. Kyllä löytyi hyviä maisemia Suomestakin.

Check-in Hotel Kilpikseen päästiin tekemään siinä kuuden jälkeen, samassa mestassa yövyttiin myös viisi vuotta sitten. Tällä kertaa huone oli tosin erillisessä rakennuksessa, jossa oli 9 huonetta, yhteinen keittiö ja olkkari, yhteiset vessat. Meidän puolella taloa tosin ei ollut muita, eikä käytännössä muutenkaan keihinkään törmätty, joten rauhassa saatiin olla.


Heitettiin kamat huoneeseen ja lähdettiin käymään tien toisella puolella kaupassa. Siis noi kaikki pikkukaupungit ja -kylät, joiden läpi ja ohi ajettiin Ruotsin puolella, oli täysin kuolleita, mutta täällä pikkiriikkisessä vajaan parintuhannen ihmisen kylässä oli järkyttävä määrä jengiä. Pääsiäislomalaiset ehtineet tulla jo sankoin joukoin. Haettiin kaupasta ruokakamat ja tultiin takaisin huoneeseen. Eetu lähti käymään yleisessä saunassa ja avannossa, hurrr, minä jäin tutkimaan internetin ihmeellistä maailmaa. Eetun palatessa tein fetasalaattia ja Eetu paistoi kanafileitä. Syötiin ja katsottiin kaksi jaksoa True detectiveä. Kävin nukkumaan 22.30 maissa, kun Eetu lähti vielä piipahtamaan ulkona tähtikirkasta taivasta katsomassa.


25.3. pe: Kätköilyä ja moottorikelkkaretki kolmen valtakunnan rajapyykille: Herätys oli kasilta, mutta löllöiltiin kiireettömästi hetki ja oltiin ysiltä aamupalalla. Oli hyvä aamiainen, kaikkea löytyi.

Käytiin pistämässä paljon vaatteita ylle ja mentiin Kilpissafareilta tiedustelemaan asioita - kelkat oli kaikki varattu ja sukset oli metsäsukset. Meh. Olin kyllä jo aiemmin kysellyt sähköpostitse noita, mutta ei lähdetty varailemaan mitään, koska ei tiedetty millä loppujen lopuksi halutaan matka rajapyykille taittaa. Reiluna myyntimiehenä sieltä meidät kuitenkin ohjattiin takaisin hotellille asian tiimoilta. Respassa kyseltiin asiaa. Normi suksia kyllä oli, mutta päädyttiinkin oppaan kanssa rajapyykkiretkelle. Oltaisiin haluttu ihan keskenämme lähteä, mutta se ei ollut heillä vaihtoehto, oli pakko ottaa opas mukaan. Lähtö oli kuitenkin vasta klo 14, joten meillä oli useampi tunti luppoaikaa.



Lähdettiin etsimään paria kätköä: 1) ensimmäinen löydettiin, mutta se oli jäässä, joten ei saatu logattua, 2) koirareet oli vieressä levähtämässä ja haisemassa, mutta onnistuttiin tämän kätkön kanssa, 3) off road, hirmuiset kasat lunta, siellä kahlattiin löytämättä, 4) hauska park & grap. Eetu ehdotti luontotalolla käyntiä ja poikettiin siellä ihmettelemässä ja kirjoittamassa vieraskirjaan nimet, jonka jälkeen suunnattiin kauppaan ajan kanssa kiertelemään. Sieltä löytyi mm. kaikkea. Mitä tuolta ei löydy, sitä ei tarvitse. Ostin salaatin, Mörkö-emalikupin, poromagneetin ja elektroniikkaa.




Huoneessa yhden jälkeen pakottiin ruokaa alas, vaikkei ollut yhtään nälkä, mutta pakko oli varautua retkeen. Ennen kahta liikuttiin respaan, josta opas saapui meitä hakemaan. Siirryttiin pukemaan haalaria ja kypärää ja jättihanskoja ylle. Käytiin kelkan toimintaperiaatteet läpi ja lähdettiin matkaan. Rajapyykille oli hotellilta sellainen 14 km matka, max sai ajaa 60 km/h vauhtia ja pari kertaa pysähdyttiin katselemaan maisemia. Opaskin oli alkujaan Espoosta, Otaniemessä opiskellut insinööriksi. Rajapyykillä oli vain yksi mies, mutta kohta tuli pari kelkkaa ja hiihtäjiä paikalle. Otettiin kuvia ja ihmisistä huolimatta Eetu otti videopätkää, kun juoksentelin eri maissa. Takasmenomatkalla koitettiin etsiä yhtä kätköä, opas oli itsekin kätköilleenä ihan messissä, mutta se lumimäärä oli liikaa. Kovaa (ja kylmää) kyytiä ajettiin takaisin hotellille.







Tultiin huoneeseen lämmittelemään, olin ihan umpijäässä, vaikka haalarin alla olikin ollut kerroksittain vaatteita, ihan ulkovaatteetkin. Eetu kävi taas yleisessä saunavuorossa. Saunomisen jälkeen käytiin kaupassa, tehtiin taas itse yhteiskeittiössä ruokaa ja katsettiin vikat kaksi jaksoa True detectiven ensimmäistä kautta. Oltiin itse asiassa ihan pantattu tuota sarjaa reissulle asti, jotta voitaisiin hiljaisina hetkinä viihdyttää sillä itseämme.

26.3. la: Jounin kauppa, sukuloimista Pohjanmaalla, pääsiäiskokko, kirkon tuhopoltto Ylivieskassa: Reilussa puolessa tunnissa saatiin itsemme kasaan, siirrettyä kamat autoon ja pehvamme aamupalalle. Niin hyvää kaikkea. Palautettiin huoneet avaimet ja lähdettiin ajamaan. 10 km päässä pikapysähdyttiin Suomen maanteiden korkeimmalle kohdalle. Kolmisen tuntia meni Jounin kaupalle Äkäslompoloon. Kiersin nopeasti kaupan läpi (ei näkynyt itse kauppiasta) ja otettiin parit kuvat. Pakkohan tuolla oli käydä, kun oltiin niin lähellä, toki pieni ylimääräinen rundi jouduttiin koukkaamaan. Odotin, että heti ovella olisivat tunkeneet syliin ilmaista rahaa, pipoja ja ämpäreitä, mutta ei! Mikä pettymys!




Kolarissa pysähdyttiin tankkaamaan, Tornion Prismasta ostin eväsleivän ja kuudelta oltiin Ylivieskan mummolassa. Siellä meni 1,5 tuntia Eetun säätäessä isovanhempiensa digiboksin ja läppärin kanssa ja kahvitellessamme. Jatkettiin matkaa pääsiäiskokolle (tämä oli ihan uutta ja ihmeellistä mulle, että Pohjanmaalla on pääsiäiskokkoja, mutta ei juhannuskokkoja, kokon päällä saattaa olla noita, näin ne häätivät pahat noidat ja henget pois, kunnon witch burn), jota katsomassa oli lisää Eetun sukulaisia. Sanoivat, että katsokaahan, kun keskustassa näkyy isompi kokko, kirkko palaa. Luultiin vitsiksi, mutta eikä mitä, siellä se paloi. Heti oli alkaneet tuhopolttoepäilyt. Myöhemmin seurattiin nettilehteä ni semmoinenhan se oli ollut ja tekijä oli saatu kiinni, mutta puukirkkoa ei pystytty pelastamaan ja se paloi maan tasalle. Ootte kyllä varmaan lukeneet tästä, on ollut päivittäin lehdissä.


Kokolta jatkettiin Nivalaan Eetun toiselle mummolle. Uutiset oli jo matkanneet sinnekin asti. Noi sukulaiset tuolla on jokseensakin uskonnollista väkeä ja monet aktiviteetit pyörii kirkon ympärillä, järkytyshän se niille oli. Oikeesti, melkein viikko Norjassa, eikä kukaan sytytellyt kirkkoja ja sit Ylivieskassa roihuaa kokkojen lisäksi kirkko... Nivalassa syötiin iltapalaa, jutusteltiin ja käytiin tutimaan Eetun isän vanhaan huoneeseen.


27.3. su: Reissun viimeinen päivä, Nummirock: Herätys oli 7.30, yöllä oltiin siirrytty kesäaikaan. Saatiin ihan lämmintä ruokaa aamiaiseksi, hyvää lihaa ja perunapuuroa. Eetun serkku oli kysellyt jo aiemmin kyytiä etelämmäksi, hän oli menossa Turkuun, ja hänen äiti/Eetun kummitäti toi kyytiläisen yhdeksäksi Nivalaan ja ysin jälkeen lähdettiin kotimatkalle.

Yksi etappi meillä vielä oli viimeiselle nähtävyydelle: Nummijärvelle. Pre-Nummirock anxiety. Käytiin päälavan edessä ja leirinnässä näyttämässä serkulle paikkoja ja ottamassa fiilistelykuvia. Best. Vajaa 3 kk Nummirockiin!

Parkanossa käytiin sämpyläostoksilla, serkku jätettiin Toijalan juna-asemalle ja me tultiin ruokakaupan kautta kotiin kuuden jälkeen. Purin samantien kamani ja pistin pyykit pyörimään. Eläimetkin oli kunnossa, täti ja sisko olivat niitä käyneet ruokkimassa. Silppurikin ihan ihmeissään, kun sai seuraa! Täällä se on sunnuntaista saakka kipitellyt menemään, ei ole näiden 1 v 4 kk aikana aiemmin noin aktiivinen ollut.

Ihana reissu, paljon uutta ja jännää, kokemuksia ja nähtävää! ^^ Ajokilometrejä tosin oli raskaat ~4000, mutta se oli pakollinen paha. Ollaan joka päivä huokailtu, että oltaispa vieläkin reissussa. Suunnitteilla on jo seuraava matka kesällä Keski-Eurooppaan.



On March 23th we started our 24-hour drive from Hemsedal to Kilpisjärvi. We slept in the car and continued the drive next day. In the evening of March 24th we arrived to Kilpisjärvi. The next day we did what we went there to do: went to see the boundary mark of Finland, Sweden and Norway. I ran from country to country. On Friday we drove to Ylivieska and Nivala to visit Eetu's relatives. We went to see Easter bonfires (I didn't even know that's a thing) and Eetu's cousins told us to look towards the city centre, there was a bigger bonfire. Someone had set the church on fire! :o That's been in the news everyday since. Anyway. We spent the night in Nivala at Eetu's grandma's place. Saturday we headed home, but there was still one place to see before that: Nummiroooock! Nummijärvi to be precise. The place I've spent the last 11 midsummers. On Sunday evening we arrived home.

2 kommenttia:

  1. Mä oon kans joskus kersana perheen kanssa käyny Kilpisjärvellä mutta se oli Juhannuksena, ja siellä tais olla aika pitkälti miinus asteita juhannus yönä ja jäät viellä järven/meren päällä :D Lunta ei sentään noin paljoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis siellähän kasvukausi on vaan joku 100 päivää, vuoden keskilämpötila on -2 astetta ja siellä pidetään pilkkikisat toukokuisin. Ihan älytön mesta. :D

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)