sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Puola 6.-9.7. (Krakova, Varsova, Auschwitz)

6.7. KE: Oman herätyksen lisäksi vaunun henkilökuntakin hoiti asian siinä 6.30 aikaan. Yöjunamme saapui 7.20 Krakovaan. Juna-asemalta löydettiin kartta, josta selvisi, että hotellille oli vain kävelymatka ja siinä samalla ehdittiin nähdä 2/4 listani nähtävyyksistä. Hostelli oli main squaresta parisataa metriä. Koska kello ei ollut juur mitään, ei saataisi vielä aikoihin huonettamme, mutta reput voitiin jättää säilytykseen.

Main squarella käytiin vetämässä nassuun aamupalasalaatit ja tehtiin toimintasuunnitelmaa päivälle. Pyörittiin market squarella, jossa oli kauppahallin lisäksi town hall tower ja St. Mary's church. Käveltiin Planty parkia Wawelin linnalle ja katedraalille.




Kartasta oltiin bongattu Schindlerin tehdasmuseo ja päätettiin lähteä extempore sinne. En tiedä miten oikein oon sen onnistunut missaamaan, kun oon suunnitellut reissua... Jouduttiin muutama tovi odottamaan sisäänpääsyä, mutta suomalaisethan tunnetusti rakastaa jonottamista. Ei oikein tiedetty mitä museosta löytyisi, mutta tosi paljon kaikkea oli! Tarinoita, kuvia, filmiä, esineistöä toisesta maailmansodasta. Paljon heilausta, swastikoita ja Hitlerin kuvia rienaavissa määrin.





Takaisin keskustaan ja ruokapaikan metsästys. Päädyttiin pitsulle. Ruokailun jälkeen kello näytti kolmea, joten lähdettiin tekemään check-in ja hakemaan laukut. Flamingo hostelissa oli check-in, mutta varsinainen majoitus oli oli 350-400 metrin päässä apartment-majoituksessa. Toi Flamingo on tunnettu biletyshostelli, joten ihan hyvä, ettei siihen jääty. Tosin ei se apartmentkaan niin luksusta ollut. Hissitön, jotain remppaa vieressä, paperiset seinät, jaettu kylppäri kolmen lukitun oven takana. Neljän, jos luetaan mukaan omakin ovi. Ainakin oli halpa. Tosin niin nuo kaikki meidän hotellit oli. Suomeen verrattuna hintataso oli halpa molemmissa maissa.

Haettiin jo valmiiksi iltapalat kaupasta ja jälkkärileivokset kahvilasta. Kello oli vasta 17.15, mutta ei enää jaksettu mitään aikaisen aamun ja huonojen junayöunien vuoksi. Päivä oli ollut jo pitkä. Kuten Prahakin, Krakova oli niiiin päivässä nähty.



7.7. TO: Herättyäni odottelin, että suihkun äänet lakkaisivat (kuului meidän huoneeseen asti) ja kipitin sitten äkkiä suihkuun. Ostettiin kahvilasta evästä tulevalle päivälle ja siirryttiin hostelliin aamupalalle, joka oli kämäsin ikinä. Juotavaksi joko vettä tai kahvia, syötäväksi muroja ja paahtoleipää ja vähän jotain siihen päälle. That's it. Olisin arvostanut esim. appelsiinimehua ja keitettyjä munia. Kengät liimaantuivat lattiaan edellisillan hostellibileiden läiskyneistä juomista.

Haettiin vielä karkkia vastapäisestä kaupasta (oltiin ihan hirmuisia sokerihiiriä koko reissun ajan) ja odoteltiin hostellin edessä hotel pick-upia, joka oli 9.35. Meillä oli koko päivän jo ennakkoon ostettu retki edessä. Pikkubussilla (8 hlö) siirryttiin isommalle (20 hlö) ja lähdettiin kohti Auschwitziä. 70 km/noin 1 h matkalla katsottiin dokkari aiheesta.

Perillä meidän parinkymmenen hengen ryhmä sai oppaan ja kuulokkeet. Näin kuultiin pidemmällekin oppaan jutut. Lähdettiin rohkeasti Auschwitz ykkösen porteille ja siitä sisään. Jos unohti historian, mesta näytti tosi siistiltä, kesäiseltä ja sievältä. Käytiin muutamissa taloissa sisällä. Nähtiin erilaisia makuu- ja pesupaikkoja, paljon valokuvia ja tarinoita, sellejä, vankien tavaroita ja tuhansia kiloja vangeilta leikattuja hiuksia. Mulle mieleenpainuvimmat jutut oli puhelinkopin kokoinen suffocation cell eli standing cell, jonne pistettiin rangaistuksena neljä vankia seisomaan, ilmaa tuli kahden tuuman aukosta. Toinen juttu oli junavaunu, jolla vangit tuotiin Birkenauhin. Pimeä vaunu, johon tungettiin 70 ihmistä (alempana kuva tuollaisesta vaunusta). Siellä ne matkustivat ilman taukoja, ruokaa tai juomaa 7 pv, joskus jopa 10 pv. Osa oli jo perillä saapuessa kuollut. Olin aiemmin ihmetellyt miten natsit saivat muka ihmisiä kaasukammioihin tappeluitta, mutta niitä väitettiin suihkutiloiksi, Auschwitziin saapumisen jälkeen piti käydä pesulla. Pukuhuoneessa oli kyltit, että suihku tuolla suunnassa ja suihkutiloissa oli ihan suihkusuuttimia.

Käytiin katsomassa wall of death. Viereisen talon ikkunat oli laudoitettu, jotta vangit eivät näkisi/tietäisi mitä ulkopuolella tapahtuu. Nähtiin vanhoja Zyklon B-purkkeja. Käytävällä oli kuvia vangeista. Heistä otettiin alkuaikoina kuvia ennen kuin todettiin sen olevan liian kallista ja siirryttiin merkitsemään vangit tatuoinneilla. Valokuvien alla oli saapumis- ja kuolinpäivämäärät. Varsinkaan naiset eivät kestäneet kauan, enkä nähnytkään kuin 1-3 kk Auschwitzissä elossa olleita naisia. Käytiin kaasukammiossa, jonka seinillä näkyi raapimisjälkiä.







Auschwitz 1 jälkeen siirryttiin bussilla Auschwitz-Birkenaun puolelle. Oli muuten vaaaaltava. Siellä kierrettiin tunnin verran. Naisten death barrackista ei ollut takaisin tulemista. Ikkunoissa oli kalterit. Yhteen parakkiin tungettiin 700 henkeä. Punkkia oli kolmessa tasossa, kaikki täynnä ihmisiä. Alimpiin hyökkäili rotat, ylimpiin valui sadekeleillä huonoista katoista vesi.

Hitler oli vainoharvainen hirviö, kyllä, mutta enemmän mua ihmetyttää miten se sai kaikki ne ihmiset puolelleen, mukaansa, tappamaan ihmisiä joukoittain. Just another day at the office. Ihanko hyvillä mielin menivät työpäivän jälkeen perheidensä luokse ja saivat yönsä nukuttua ilman tunnontuskia. No joo, juutalaispropagandaa oli ollut niin pitkään, niin painostavana, että vihollisinahan heidät nähtiin. Mutta silti. Ei voi käsittää.






Auschwitzistä jatkettiin Wieliczkan suolakaivoksille. Sinne ajoi tunnin. Saatiin matkalla retken hintaan sisältyvät eväät: makaroni-kanasalaatti, sampylä, vohveli, vesipullo. Suolakaivos oli ihan ok, sekin oli lähinnä sellainen historiasta kertova paikka, jossa ei itse kaivostyötä oltu tehty enää vuosiin. Eniten wow oli yhtäkkiä eteen avautuva iso sali, jota oli ollut vain kolme miestä tekemässä, eivätkä koskaan samaan aikaan. Tykkäsin meidän oppaasta. Vanha setä, ja ajattelin, että nyt tulee kuiva reissu, mutta täähän vitsaili ja elävöitti kierrosta aina kun mahdollista.



Wieliczkasta ei ollut kuin 15 km matka takaisin Krakovaan. Bussi heitti meidät kaikki omille hotelleille. Hostellikatu oli ihan täynnä elämää ja ihmisiä, huh! Meillä tää iltaelämä noin muuten jäi kokematta, eikä sellaiseen muutenkaan mitään hinkua ollut. Oltiin tosi tyytyväisiä, että saatiin olla ihmisten aikaan takas hotellilla (noin niinku ihan koko reissun ajan) ja rentoutua lukien ennen nukkumaanmenoa.

8.7. PE: Heräiltiin seiskalta, pakattiin, ihmistäydyttiin ja odoteltiin hetki kunnes lähdettiin kahdeksaksi hostellin aamupalalle. Se tarjoillaan 8-10, eikä vielä klo 8.20 ollut valmiina, joten luovutettiin ajanpuutteen vuoksi, hoidettiin check-out ja ostettiin aamupala kaupasta. Käveltiin rautatieasemalle, ostettiin liput Varsovan junaan, matka-aika 9.46-12.05 vai miten se meni. Aamupalaleivät vedettiin heti ensitöiksemme junassa ja siirryttiin siitä suklaa+kirjakomboon. _b

Kahdentoista jälkeen saavuttiin Varsovaan. Metsästettiin kartta, joka jostain pienestä nurkasta infotiskiltä löytyi. Sen avulla löydettiin metroasemalle, josta ostettiin päivän matkalippu ja kahta metroa ja kävelymatkaa myöhemmin oltiin hotellilla. Hetki levähdettiin ja suunniteltiin päivää.

Lähdettiin etsimään royal castlea. Matkalla sinne otettiin joku päätie, joka oltiin pistetty autoilta poikki ja jonka varrella oli kummallakin puolella tietä pienin välimatkoin poliisipari. Nähtiin niitä useita kymmeniä, todennäköisesti meni satanenkin rikki. Helikopterikin pörräsi ilmassa. Kysyttiin poliisisedältä asiasta ja se katsoi meitä kuin vähä-älyisiä. "Nato. Big event."




Hortoiltiin vähän sinne tänne, nähtiin presidentinlinna, royal castle ja old town market square, jonne pysähdyttiin syömään. Nyt tuli hyvää sienilihapastahässäkkää! Oli nätti ilma ja syötiin ulkona. Pienet linnut kyttäili leivänpaloja, pörhisteli vieressä ja lensi hävyttömän läheltä.



Käveltiin samaa katua toiseen suuntaan piiiitkälle. Poliiseja riitti. Nähtiin söpö pieni karkkikauppa, ostin sieltä Eetulle ja siskolle tuliaiset. Löydettiin polish army museum, jonka pihalle halusin täysii katselemaan panssarivaunuja ja lentokoneita. Ja se saakeli oli huippukokouksen takia kiinni. Myöhemmin googlettelin ni kaupungissa oli muun muassa Obama, Niinistö ja Soini.

Lähdettiin takaisin hotellille päin. Ostettiin kaupasta kylmää juotavaa ja nautittiin ne ulkosalla rappusilla istuen.



Ilta oltiin hotellilla normaaleilla iltarutiineilla. Fb:tä, päiväkirjavihkoon kirjoittamista, lukemista. Olkapäätkin alkoi kesiä maanantain palamisen jäljiltä. Vasta myöhemmin oltiin ostettu aurinkorasvaa. Kaikki muut päivät olivat tosi kauniita, mutta parina päivänä tihkutti  pariin otteeseen. Se ei tosin ole vaikuttanut lämpöön ja koko ajan oli toppikelit.

9.7. LA: Epäinhimillinen klo viiden herätys. Humalaiset metelöi käytävällä ja seinät oli niin ohuet, että viereisestä huoneesta kuului kuorsaus. Joku oli respassa valittamassa asiasta, kun mentiin tekemään check-outia, ja respa pahoitteli meillekin kovasti. Lähdettiin tarpomaan kohti juna-asemaa, kadut oli edelleen täynnä poliiseja. Ei ehditty nytkään hotellin aamiaiselle, joten juna-asemalta ostettiin subit ja mehut, jotka nautittiin junaa odotellessa. Junalla tultiin lentokentälle, jossa katsettiin heti ensimmäiseksi taulusta, että "flight cancelled". No voi perseen perse. Ei kun asiaa selvittämään. AirBalticin tiskillä ei ehditty edes ongelmaa kertomaan, kun pyysivät jo passit, kirjoittelivat jotain hetken ja antoivat paperia eteen, että tässä teille suora Finnairin lento Helsinkiin ja kuponki kahvioon. En oikein osaa päättää oliko tää nyt hyvä vai huono. Meillä oli vaihtolento Latviassa ja monta tuntia siellä aikaa, jolloin pitii ehtiä Riikaa kiertelemään, joten se jäi nyt näkemättä. Mutta toisaalta suora lento ja ihmisten aikaan kotiin. Ehkä pitää tehdä jossain vaiheessa erillinen Latvia-Liettua-reissu.

Reissussa on ollut yhteensä niiiiiin paljon odottelua. Nyt meillä oli siis 6 h aikaa ennen lentoa. Onneksi oltiin saatu hyvää harjoitusta tässä viikon aikana. Klo 7.05 oltiin kentällä, klo 13.05 lähti lento. Siinä välissä luin kirjan loppuun, olin tabletilla, tein tuliaisostoksen Eetulle (Darth Vader-nukke, höhö) ja tuijottelin eteeni. _b


Lento kesti 1h 40 min ja Eetu oli mua hakemassa kentältä. Höpötin sille ihan lakkaamatta reissujuttuja koko kotimatkan. Oli bestest tulla siistiin kotiin (jumankauta sänkykin oli pedattu päiväpeitettä myöten),  jossa odotti ruoka valmiina. Syötiin tortilloja ja katseltiin pari jaksoa Auschwitz-dokkaria Netflixistä. Seuraavana päivänä katsoin Schindlerin listan. Niin hirveän mielenkiintoista ja myös pelkästään hirveää.

Praha-Kutná Hora-Krakova-Oświęcim-Wieliczka-Varsova DONE. Parasta, odotetuinta ja mielenkiintoista koko reissussa oli Auschwitz. Kaikki kaupungit oli ihan jees, kiva oli käydä, mutta mitään lähtemätöntä vaikutusta eivät tehneet, eikä syttynyt halua joskus palata takaisin. Matkaseura sen sijaan oli ensiluokkaista. Kohti uusia kohteita!

2 kommenttia:

  1. Nice trip!
    I participated in a contest with my school to go Warsaw but I have not been drawn. I would have loved to go even if the atmosphere must be hard ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. The only place atmosphere wasn't normal was Auschwitz of course. That was for us the most interesting and waited for destination. Visitor there were very quiet and respectful. We had a guided tour and it was super educational and intriguing. I have many times thought of the stories the guide told me and at home after that I've watched Auschwitz documentaries.

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)