lauantai 19. marraskuuta 2016

Koulutus, työhistoria ja raha-asioita

Koulutus:
Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus, Lohja 08/2002- 06/2005, toimistopalvelut ja tietohallinto, merkonomi

Merkonomikoulutuksen työharjoittelupaikat:
XXX (hygieniatuotteiden valmistaja), Veikkola 04/2005-6/2016

asiakasrekisterin päivitys, tilausten vastaanotto ja kirjaus

Fortum Oyj, Nummela 02/2004-04/2004
toimistotehtäviä, arkistointia, tietokonetehtäviä

XXX (musiikkialan yritys), Nummela 11/2002-12/2002
asiakaspalvelua, kassahenkilön toimet, tilausten teko

Työpaikat:
Fortum Oyj, Nummela 06/2004-07/2004
toimistotehtäviä, arkistointia, tietokonetehtäviä

HUS Jorvi, Espoo 07/2006
osastonsihteerin avustavat tehtävät

XXX (liikelahjayritys), Espoo 11-12/2006
pakkaaja, keräilijä

HUS Naistenklinikka, Helsinki 03-08/2007
tekstinkäsittelijä

HUS Syöpätautien klinikka, Helsinki 09/2007-06/2011
tekstinkäsittelijä

XXX, Helsinki 7/2011-
tekstinkäsittelijä


Kuvat on tiistailta. Eetulla oli iltavuoro, joten hän ehti ottamaan parit kuvat kesken mun työpäivän eli ihan on autenttinen työboogie päällä. :)

Entisistä työnantajista isoimmat nimet jätin näkyviin. Kaipa nuo muutkin on halutessaan helppo kaivaa esille. Työhistoriasta voi nähdä, että merkonomiksi valmistumisen jälkeen mulla oli yli puolitoista, lähes kaksi vuotta vaikeuksia saada työpaikkaa. Oli vain kahdessa paikassa hetken aikaa kiireapulaisena. Mua hävetti ihan kauheasti olla niin pitkään työtön, juuri valmistuneena. Olisi pitänyt saada jotenkin "oikea" elämä rullaamaan, mutta kun ei. Asuin vanhempieni luona, työttömänä. En kokenut olevani maailmassa relevantti. Vältin aihetta kavereiden keskuudessa. Itkin asiaa silloiselle kumppanilleni. Toisaalta mua ahdisti ajatus oravanpyörään joutumisesta. Ei ollut hyvä olla.

Tästä eteenpäin onkin jo osalle tuttu tarina, täällä aiemmin kerrottua, mutta kerrataan!

Jorvissa työskennellessäni elämä sai ihan uuden suunnan. Kuulin ensimmäistä kertaa tekstinkäsittelijän työstä ja olin samantien täysin myyty. Itsenäistä työskentelyä ja vähän ihmiskontakteja. Tekstinkäsittelijä purkaa lääkäreiden saneluita: käyntejä, kirjeitä, lähetteitä, todistuksia etc. Kolmannella yrittämällä sain Naistenklinikalta töitä, sijaistin siellä puoli vuotta. Halusivat pitää mut talon sisällä ja kirjoitin uuden sopimuksen jatkumaan heti edellisen päätyttyä, mutta vaihdoin Syöpätautien klinikalle. Olin löytänyt paikkani. Vaihdoin kuitenkin työpaikkaa reilun neljän vuoden jälkeen mm. paremman palkan, joustavamman työajan ja bonuksien perässä, asiaan vaikuttivat myös vanhassa työpaikassa tapahtuneet/tapahtuvat muutokset. Enivei. Samaa hommaa, eri mesta. Päätin Syöpisurani kolmen viikon palkalliseen kesälomaan ja viikon työttömyyteen, koska tahdoin venyttää kesälomaani kuukauteen ennen uudessa paikassa aloittamista.

Kaksi vuotta sitten kesällä toimisto muutti kolmatta kertaa kahden vuoden sisällä, minä en. Aloitin ensin etätyöt porukoiltani käsin. Tilanne oli se, ettei toimiston uusi sijanti miellyttänyt, olimme paraikaa etsimässä Eetun kanssa uutta asuntoa ja äiti ehdotti, että jospa tekisin heidän luonaan töitä siihen asti, kunnes asiat lutviutuisivat. Isäni sairasti silloin syöpää ja senkin takia ajatus perheen lähellä olemisesta kuulosti hyvältä.

Neljän kuukauden kuluttua olimme muuttaneet uuteen asuntoon ja sain aloitettua täältä uudesta kodista käsin työt 11/2014, kaksi vuotta sitten. Mikään ei ole muuttunut - lähemmäs kymmenen vuodenkin jälkeen tekstinkäsittelijän työ tuntuu omalta, tätä on mukava tehdä, päivät kuluvat nopeasti, olen hyvä tässä. Kahden vuoden etätyöskentely kotoa käsin on vieläkin mukavaa, mulla on motivaatiota tehdä töitä, eikä mulla ole koskaan ollut sitä ongelmaa, että kotona huomio kiinnittyisi kesken kaiken muuhun kuin työhön tai sohvan/sängyn veto olisi liian kova. Töihin ei tarvitse laittautua mitenkään ja työmatka mitataan metreissä. En ole koskaan ollut mitenkään social butterfly tai tehnyt työkavereista kavereita, joten sosiaalista aspektia toimistossa ei ole ikävä. Tauoilla ehdin huolehtia kodinhoidosta ja näin ollen työpäivän päätyttyä olen vapaa kaikista velvollisuuksista. Noita asioita juurikin on multa usein kysytty - saanko kotona mitään tehtyä ja enkö ole yksinäinen. Muuten tästä alasta on tiedusteltu, että eikö mulla oli etenemismahdollisuuksia ja eikö päivästä päivään samanlainen työ käy tylsäksi, miten kehityt työssäsi. Ei käy tylsäksi, kehittyminen on lähinnä sitä, että oppii uutta sanastoa, uusien asiakkaiden ohjelmia ja on nopeempi nopeempi nopeempi, mutta ei sen kummempaa. Etenemismahdollisuuksia olisi, mutta ne eivät mua kiinnosta. En missään nimessä tahdo olla kenenkään pomo. Rakastan rutiineja ja omaa rauhaa ja tää on just sitä. ^^ Koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo, mutta vielä en ole ehtinyt kyllästyä tähän hommaan, joten jatketaan samaan malliin! :)


Sen verran vielä opiskelusta, että mulla ei missään vaiheessa merkonomiksi valmistumisen jälkeen ole tullut mitään innostusta jatkaa opintoja. Ei ole tullut vastaan sellaista alaa, että olisin jaksanut mennä kuluttamaan koulunpenkkejä useaksi vuodeksi ja elää lähinnä tukien varassa. Vasta vanhemmiten tajusin, että porukkahan oikeesti opiskelee ja paljon, monen moni kaveri käy tai on käynyt korkeakoulun ja löytyy jos jonkinlaista nimikettä.

Mulle taloudellinen vakaus on todella tärkeää. Musta tulisi varmasti hirmuinen stressipallo, jos jostain syystä joutuisinkin työttömäksi tai löytäisin vain määräaikaisia töitä. Nyt olen ollut vuosikausia tilanteessa, jossa haluankin olla eli jossa olen saanut asuntolainan ja mulla on kaunis oma koti. Voin käydä kaupassa laskematta jokaista kulutettua senttiä. Voin lähteä vaikka leffaan tai ulos syömään miettimättä onko mulla varaa. Matkailuun raha ei ole esteenä, mutta toki töissäkäyvänä on vain tietty määrä palkallista lomaa käytettävänä. Laitan kuukausittain mahdollisimman paljon rahaa säästötilille tulevia, mutta ei vielä edes suunnitteluasteella olevia ulkomaanmatkoja varten ja "pahan päivän varalle". Vaikka sanoinkin, että voin tehdä sitä ja tätä miettimättä kustannusta, olen todellisuudessa kyllä hippasen pihi, mulla on tietty kuukausibudjetti ja suurinta lystiäni onkin kasvattaa säästötiliä. :')

Nyt tuli ehkä aika raskas ja pitkä teksti, vaikka koulu, työ ja raha aiheena liittyykin jokaisen elämään. Kepeämpää viikonloppua kaikille!


About my working history. By the age of 18 I'd had one summer job and a couple of jobs that were related to school: on-the-job learning. After graduating I had a hard time getting employed. In almost two years I just had two short temporary jobs. That changed when I heard there's a thing called medical transcriptionist! Independent working on a computer with very little social contact. I applied for the job two or three times to Helsinki University Hospital before I got in. And that was it. I liked it and I'm still on that road after 9,5 years. I did change to another employer five years ago, but I'm still doing the same job, but with better paycheck and flexitime. Two years ago I started teleworking although I used to think strongly that home and work should be kept separated. I've have people ask me can I even get anything done (yes, I'm one of the fastest writers in the company) and don't I miss interacting with co-workers (definitely no). For now I am very pleased with my work situation. ^^

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)