keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Brunssikokeiluja: ravintola Southpark ja Fazer Café

RAVINTOLA SOUTHPARK

Ei oltu nähty Marian kanssa sitten viime elokuun Helsinki night marketin, joten pyysin häntä brunssille. Tämä ajoittui pari viikkoa takaperin sunnuntaille. Jätin auton Nosturin lähelle ja kävelin Bulevardilla sijaitsevaan ravintola Southparkiin. Samalla tuli nähtyä ensimmäistä kertaa Koffin puisto. Ihan totta, en ollut siellä koskaan käynyt enkä ymmärtänyt missä se on, eikä ihmekään, se oli täysin piilossa!

Kymmenisen minuuttia jouduttiin pihalla odottamaan ravintolan avautumista ja klo 11 siirryttiin sisälle. Elämäni toinen brunssi, ensimmäinen oli edelliskuussa, vai oliko se helmikuuta... Joka tapauksessa. Hintaa tälle lystille tuli 19,90e. Oli salaatteja, juustoja ja croisantteja. Pekonia, munakokkelia ja kanaa. Pavlovaa, lettuja ja mutakakkua. Tosi hyvää! Paikka oli sievä ja siisti, luonnonvaloa pääsi paljon sisälle. Tänne menisin uudestaankin.




FAZER CAFÉ

Edellispäivän Color obstacle rushin jälkeen Hanna oli jäänyt meille yöksi ja yhdessä lähdettiin kello yhdeksi keskustaan. Toinen brunssireissu hoidettiin kuuden hengen tyttöporukalla viime sunnuntaina Fazer Caféssa. Mielikuvana oli jo valmiiksi, ettei Fazerin brunssi voi olla huono, ei ainakaan leipien ja leivonnaisten osalta. Tämä oli hippusen hinnakkaampaa edelliseen verrattuna eli 21,90e. Fazerin kahviloita löytyy pk-seudulta monta, mutta me valittiin Kluuvin toimipiste.

Tällä mun kolmen eri brunssin kokemuksella väitän, ettei ollut kovinkaan ihmeellinen. Paikka oli tosi täynnä ja ahtaan tuntuinen. Odotin jälkkärikakuilta paljon, niitä oli kahta lajia, joista toista eli suklaakakkua en saanut kahta lusikallista enempää alas, se oli niin ällömakeeta. Kakkugalleriassa kun on tullut muutamaan kertaan käytyä, jäi nää ihan heidän kakkujensa varjoon. Caesarsalaatissa oli aivan liian paljon kastiketta, mutta letut oli tosi jees, samoin juustot. Oltiin viimeisessä kattauksessa, joten kaikki oli kovin sörkityn näköistä, en siis viitsinyt tarjoiluista ottaa kuvia. Seinän takana, mutta kuitenkin samassa tilassa, oli herkkukauppa, jossa myytiin Fazerin tuotteita. En tosin millään jaksanut siellä pyöriä ja shoppailla syömisen jälkeen. :P

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Color obstacle rush - väriestejuoksu

Piti jo viime vuoden elokuussa mennä erään toisen järjestäjän värijuoksulle Helsinkiin, mutta se peruttiin. Ei väkisin, höh! Nyt huomasin vasta kuukautta ennen tätä tapahtumaa, että tällainen järjestetään ja koitin kovasti viikon verran puhua kavereita mukaan kunnes viimein sain ylipuhuttua seuralaisen itselleni ja ostettiin liput. Vajaata vuorokautta ennen tapahtumaa toinenkin kaveri päätti extempore lähteä mukaan.

Pointtina oli siis suorittaa viiden kilometrin reitti, jolla on esteitä ja värjäyspisteitä. Sen sai suorittaa juosten, kävellen tai vaikka tanssien ja se sopi kaiken ikäisille. Mulla ei ole minkäänlaista hyvää juoksutekniikkaa tai kestävyyttä sellaiseen, jotan alunperinkin oli tarkoitus ihan vain kävellä se 5 km reitti läpi.


Huhtikuu ei ehkä ihan optimaalisin aika tällaiseen tapahtumaan ole, mutta varautumalla hyvin pääsee pitkälle. Vielä paria päivää aiemmin povattiin sateista säätä, mutta onneksi ennuste siitä kuitenkin vähän parani. Varustautuessa piti kuitenkin ottaa huomioon, ettei mukana ole mitään terävää tai esteitä vahingoittavaa tai sellaisia osia, joista saattaisi jäädä kiinni esteisiin. Narikkaan sai jättää kamat, mutta mietin pitkään, että haluaisin kameran mukaan. Mutta minne minä sen tungen ja miten suojaan esim. mahdollisilta vesi- tai vaahtoesteiltä. Koska tyyli ennenkaikkea, lainasin porukoilta vyölaukun, jonne tungin kameran, jonka olin suojannut minigrip-pussilla. Silmiä suojasi Eetun tyylikkäät douchebag-lasit. Sillä on niitä pieni kokoelma, joten lainasin sellaiset seuralaisillenikin.



Sitten tapahtumapäivään. Ilmeeni, kun kotona ehti aamupäivästä jo tulemaan vettä, räntää ja rakeita... -_- Keskustaan oltiin kuitenkin luvattu +6 astetta ja puolipilvistä, toivoin tämän pitävän paikkansa. Legginssit, shortsit, pitkähihainen ja siihen päälle vielä toinen huppari, sillä pärjännee. Maija tuli mun luo ensin ja jätti koiransa Eetun huostaan. Ajettiin asemalle ja otettiin siitä juna keskustaan. Ohjesähköpostissa oltiin sanottu, että paikalla pitäisi olla vähintään 30min ennen omaa lähtöä. Oltiin piirun verran alle tunnin etuajassa. Ensin jonotettiin hakemaan ranneketta ja paitaa. Tästä siirryttiin narikkajonoon. Hanna tuli puolen maissa ja haettuaan paitansa hän hyppäsi meidän kanssa narikkajonoon, joka suoraan sanoen kusi. Vikan lähdön porukka yritti saada sinne kamojaan samaan aikaan, kun jo juosseita tuli koko ajan lisää ja lisää toisesta suunnasta ja muodosti oman jononsa narikkaan. 14.45 olisi alkanut alkujumppa ja kello lyödessä 15 oltiin edelleen narikkajonossa. Ruvettiin törkeiksi, etuiltiin ja saatiin kamamme narikkaan ja mentiin starttijonoon.


Olisin toivonut fb-eventtiin tai Väriestejuoksun fb-sivuille vähän jotain hypetystä ja teasereitä, kuten kuvia esteiden kokoamisvaiheesta ja etenkin karttaa reitistä. Ei mitään... 5 km menee mulla vajaaseen tuntiin kävellen, koko reitti esteineen kesti mennä olikohan se joku 1h 20min. Kaisaniemen puistosta lähtenyt reitti kiersi Töölönlahtea, Tokoinrantaa ja Kaisaniemenlahtea. Mulla oli kyllä kivaa, kun seurana oli kaverit, oli kivoja esteitä ja värejä wohooo, pieni ajoittainen tihkusadekaan ei haitannut, mutta epäkohtia oli uskomattoman paljon. Vesipisteiltä oli vedet kuulemma loppu jo toisessa lähdössä (me oltiin vikassa eli viidennessä startissa), pari estettä oli mennyt rikki, vaahtoesteessä vaahto loppu, opasteet oli surkeat ja sen takia kerran mentiin hetki väärään suuntaan, kunnes kanssajuoksijat avittivat oikeaan suuntaan. Ja sitten tuohon päälle vielä se narikkakaaos.


Maalissa saatiin mitalit ja väripussit ja ehdittiin vikoihin väribileisiin. Lavalla oli Fressin porukkaa tanssittamassa ja hyppyyttämässä meitä ja kaikki heittivät väripussinsa yhtäaikaa ilmaa. Se kieltämättä näytti siistiltä! Nyt päästiin onneksi suoraan narikkaan, koska oltiin lähdetty lenkille vikojen joukossa. Vähän koitettiin puhdistella itseämme ja heitin laukkuun likaisen paidan ja hupparin ja heitin takin ylle. Junassa jäätiin ihan suosiolla seisomaan oven viereen, ettei havistu joka paikkaan. Näytettiin hyvältä monivärisine kasvoinemme.


Asemalta hypättiin autoon. Olin ottanut mukaan auton suojaksi itselle megaison pyyhkeen kuskin paikalle ja kavereille takapenkille levitettiin piknikviltti. Oli superihana loppupäivä vielä kävelyn päälle: Maija teki meille herkkuruokaa (kanapestopastaa ja salaattia ja olipa se vääntänyt meille pataleivänkin), saunottiin ja katseltiin leffaa. Toki piti vähän pyykkiäkin pestä: väri lähti hyvin, kun heitti koneeseen ja pisti lyhyellä kylmällä ohjelmalla pyörimään. Vaikka olikin hauskaa (kun itse siitä sellaisen teki, eikä antanut huonojen järjestelyjen masentaa), en aio uudestaan osallistua juurikin noiden kaikkien epäkohtien takia.



I participated to a Color obstacle rush last Saturday. It was a 5 km run (walk/jog for me) in Helsinki with some fun obstacles here and there and colouring points where they threw color powder at us. The event was organized sooo poorly (queues after queues, some broken obstacles, no water at water points, no proper marking at the route...) but in spite of everything I did have fun. Friends, colours, obstacles, exercise. :)

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Back to the nineties (ysäriteemaiset yhteissynttärit)

Kuvat: minä / Hanna / Eliza Rask

Ysäribileiden asun ja rekvisiitan etsiminen oli jo alkanut hyvissä ajoin viime kuussa. Kaverilta kreppirauta lainaan, toiselta Spice Girls-paita ja sellainen ikoninen choker-kaulakoru ja samanlainen rannekoru ja porukoilta löytyi kaksi paria siskon vanhoja läskipohjakenkiä. Internetin ihmeellisestä maailmasta löysin Spice Girls-minirepun ja -paidan, jonka käytössäni olevista kahdesta paidasta valitsin ylleni. Omasta takaa löytyi SG-kaulakoru ja hetki ennen lähtöä laatikosta löytynyt trolli. Eikä edes näyttänyt tyystin hirvittävältä, tykkäsin omituisen paljon krepatusta tukasta ja chokerista, minireppu oli supersöpö ja mietin, että Spaissaripaita voisi olla kova juttu pistää Nummeenkin ylle.



Ennen juhlia meillä oli täällä pienimuotoista etkoilu- ja ruokailutoimintaa. Väänsin fetasalaatin ja Eetu paistoi piffit. Vieraiksi saatiin Maija ja Maarit. Maija oli joka tapauksessa meille tulossa, kun mun piti hänen kreppirautaansa lainata ja Maarit oli edellisiltana kysynyt multa, että lähdenkö hänen kanssaan syömään ennen bileitä. En kyennyt, joten pyysin hänet meille, kutsuun sisältyi kyyti keskustaan.

Olin jo aiemmin meikannut, nyt rupesin kreppaamaan hiuksiani, Maija auttoi takaosioiden kanssa. Kyllä siihenkin lystiin sai reilun tunnin menemään. Vielä asianmukaiset vermeet ylle, pikaiseti pari kuvaa pihalla ja menoksi.

Jätettiin auto entisen Cornerin holleille ja käveltiin (Eetu oli niin hirvittävän näköinen Matti Näsä-asussaan, että se onneksi veti kaiken huomion pois meistä tytöistä) juhlatilojen tykö. Siinä oli muutamia kavereita jo odottamassa ovien avautumista. Viisi synttärisankariamme (kolme heistä täytti 30, muut kaksi 29) olivat varanneet Back to the nineties-teemabileilleen Bäkkärin yläkerran.


18:00 Doors open
18:30-19:00 Surprise act
19:00 Welcome speech
19:30 Beneath the Endless
20:00 Captain Mica and the Backspice presidents
22:00 Private party ends


Vieraita oli eventin mukaan 114, mutta osalla oli avec mukana. Koko neljän tunnin ajan oli happy hour, olivat saaneet järkättyä hyvät spessuhinnat meille. Lisäksi oli ohjelmaa ja koristeita ja valotikkuja ja kakkua ja vieraskirjaa ja ja ja! DJ soitti erinomaista ysäriä. Surprise act jäi vähän pimentoon, en ensin edes tajunnut, että lavalla tapahtui mitään, koska kukaan ei kuuluttanut asiasta. Vähän se oli semmoista huomaamatonta taustamusiikkia. Siinä olis siis laulaja ja kitaristi esittämässä puolen tunnin ajan biisejä, joista en muista yhtäkään. Beneath the Endlessissä soitti kaksi synttärisankaria ja toinen bändi soitti ysäribiisejä raskaampina versioita.


Minun lempparitytöt! ^^



Musta on tosi höhlöä, että jotkut ei viitsi pukeutua vaikka teema on tiedossa. Varsinkin, kun sankarit viitsii järkätä näin isosti kavereilleen jotain. Ei siinä, jos ei ole varaa hommata mitään uutta, eikä kaapista löydy tilanteeseen mitään sopivaa, mutta se, ettei ole tarpeeksi huumorintajua ja ottaa itsensä liian vakavasti, eikä halua näyttäytyä missään muissa kuin omissa vaatteissa... Pöh. Onneksi paikalla oli kuitenkin paljon kunnon yritystä ja sanattomaksi vetäviä asukokonaisuuksia.

Siellä oli myös odottamaton yllätys - meidän sveitsiläinen kaveri David! Jonka siis ei pitänyt tulla bileisiin. Se oli jo toistamiseen näiden vuosittaisten bileiden kanssa saanut pidettyä salaisuutena, että on tulossa yllätysvisiitille. Hyvin onnistui, multa ainakin suu loksahti auki.



Kun kello alkoi näyttää yhtätoista, yksityisbileet olivat loppuneet tuntia aiemmin, muutkin kuin kaverit pääsivät juhlatiloihin ja suurin osa porukasta oli jo lähtenyt muualle, päätettiin kyytiläisteni kanssa lähteä kotiin. Hannan heitin kotiin ja Maija tuli mun luokse yöksi. Kävin vielä ennen lähtöä pusimassa Eetua, se kun lähtisi puolilta öin Onnibussilla Ouluun ja jatkaisi siitä aamulla toisella bussilla Raaheen serkkunsa rippijuhliin. Se oli ehtinyt jo aiemmin käydä autolla vaihtamassa Matti Näsä-vermeensä normivaatteisiin ja pessyt naamansa. Ei sekään ihan minkä tahansa näköisenä kirkkoon ilkeä mennä. :')

Kiitettävästi nuo synttärisankarit jaksaa joka vuosi järkätä juhlat, melkoista panostusta. :) Nyt kun itse oon alkanut jo hyvissä ajoin organisoimaan omia kolmekymppisiä, tiedän, ettei asiat ihan hetkessä ja ongelmitta järjesty.




This was the seventh year my friends held their joint birthday party. This time the party was at Bar Bäkkäri with a nineties theme. So basically people left me speechless with their outstanding outfits and the DJ played only the best 90's hit songs. There were cake, decorations, guestbook, glow sticks and two bands. In another band played two birthday boys and the other one played heavy versions of 90's music. Above you can see the schedule. I was a huuuuge Spice Girls fan back then so I decided to go as a fangirl.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Game of Thrones: The Hall of Faces exhibition @ Narinkkatori

Ihan tuurilla tuli netissä eteen pari perjantaita takaperin HBO Nordicin mainos tulevasta Game of Thrones-näyttelystä. Teltta pystytettiin tähän tarkoitukseen Kampin Narinkkatorille, jossa se aukesi yleisölle keskiviikkona. Nopeesti joudut poikkeamaan visiitille, jos tää kansainvälinen näyttely kiinnostaa, sillä se on vain sunnuntaihin asti auki (la 10-18, su 10-15). Ja hei, ilmainen sisäänpääsy, wohoo!



Tänään heti töiden jälkeen suuntasin keskustaan Eetujen kanssa. Jonoa ei ollut ollenkaan, vaikka porukkaa soljui sisään ja ulos teltasta tasaiseen tahtiin. Suurin vetonaula itselle, ja varmasti suurimmalle osalle vierailijoista, oli ehta aito Iron throne, rautavaltaistuin. Muuta sarjan rekvisiittaa edusti Aryan, Jaqen H’gharin ja Waifin puvut ja Aryan Needle-miekka. Ei-niin-kiinnostavina juttuina oli Hall of faces-pilarit, johon sai kuvasovellusten kautta kuvansa ja Monikasvoisen jumalan lähde, jossa pyöri hahmojen lausahduksia menneiltä kausilta. Pieni lasivitriinillinen merchandiseä oli myös esillä.

Jos alla oleva kuva ei avaudu, siinä Eetu lävistää mut (yllättävän innokkaasti) Needlellä. Muina välihuomautuksina: 1) Waifin nimi vääntyy mulle Waifu 2) Hall of facesista tulee Hall of feces 3) kattokaa kuinka nyt on kauniisti tasotetut latvat, no more hiirenhäntä!




Mulla oli noi Eetut mukana, joten ei ollut ongelmia kuvaajan kanssa, mutta jos olet yksin liikenteessä, siellä on useita työntekijöitä paikalla ihan sitä kuvaamistakin varten. Harva se hetki näin HBO-paitaisen tyypin kuvaamassa porukkaa Needlen tai Iron thronen edessä.

Tämmöiset pienet kivat spessujutut on tosi jees! ^^ Eihän tuollakaan nyt iiihan kauheesti kaikkea ollut, mutta halusin ehdottomasti käydä paikan päällä ihmettelemässä. Plussaa maksuttomuudesta ja siitä, että sitä valtaistuinta ja miekkaa tosiaan sai käydä lääppimässä.



This GoT exhibition is in Narinkkatori, Helsinki from Wednesday to Sunday. I visited there today. I like this sorts of small special events. ^^ And it was free, wohoo! The main attraction for me, and I guess to the majority of visitors, was the Iron throne. There where also the costumes of Arya, Jaqen H’ghar and Waif and Arya's Needle. Other not-that-interesting thingies was the Hall of faces to which you could put your own face too through some app and the fountain of the Many-Faced God where was showed quotes from past seasons.

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Päiväristeily Tallinnaan

Iskä oli käynyt kylässä toissaviikolla ja kysynyt siinä samalla lähdetäänkö sen seuraksi viinanhakureissulle Tallinnaan. Myöhemmin samalla viikolla kävin porukoilla ja katsottiin hyvä päivä kaikille, kotona varasin meille matkan.

Väli-informatsuunina: äiti on 152-senttinen yrittäjäpygmi, samanlainen lukutoukka kuin minäkin. Iskä on golfkaheli syöpäsurvivor, talonrakentaja ja kirvesmies.

Lauantaina mulla oli herätys kasilta, tosin heräsin jo 7.30. Luonnotonta viikonlopputoimintaa. Iskä ja äiti tulivat hakemaan mut ja Eetun ennen ysiä ja huristeltiin Länsisatamaan. Jätettiin auto pitkäaikaisparkkiin, jonotettiin lähtöselvitykseen ja luppoaikaa jäi jopa vartti ennen kuin päästiin laivaan.


Suunnattiin suoraan isoimpaan tanssiravintolaan/baariin/mikä olikaan, ihan siellä nokassa, ja vallattiin yksi pöytä. Siinä istuttaisiin seuraavat reilu kaksi tuntia. Olin ottanut Skip-Bo-kortit mukaan ja pyytänyt porukoita ottamaan tavalliset pelikortit. Niitä lätkittiin melkein koko matka-aika iskän kanssa. Välillä Eetukin pelasi, äiti ei. Koko ajan joku siis oli pöydässä, ettei menetetty sitä. Opiskelijaryhmä haalareissaan istui tanssilattialla, kun ei muutakaan tilaa ollut. Dj-tyttö soitti pelkkää kasaria. Iskä ja Eetu kävi hakemassa Irish coffeet, me käytiin äidin kanssa jossain vaiheessa tekemässä tutkiva taxfree-reissu, josta ostin vain yhden karkkipussin yhdessä matkalla syötäväksi. Turha sieltä vielä oli mitään sen kummempia ostoksia tehdä, ettei niitä joutuisi koko päivää raahaamaan edestakas + takastulomatka olisi toisella laivalla.



Laiva oli 12.30 Tallinnassa. Käveltiin vanhaan kaupunkiin ja käytiin iskän siskon suosittelemassa Kalle Kustassa. Otin villisikaa, äiti kuhaa, iskä karhua ja Eetu lehtipihvin. Ihan ok, muttei mitään erikoista. Käveltiin takaisin satamaan päin ja käytiin SuperAlkossa. Äitihän ei juo 1-2 drinkkiä enempää vuodessa ja iskälläkin se on vähän niin ja näin kihdin takia. Että en tiedä kuinka fiksu ja kannattava tämä reissu nyt sitten oli. :D Minä ostin Somersby-lavan juhannusta varten ja Eetun kanssa yhteisen kymppipäkin viinaa. Omasta osuudestani teen lakua (viinaa+vettä+Lakrisalia), joka tulee menemään suurimmaksi osaksi muiden kurkuista alas.

Ostosten jälkeen mentiin satamaan odottelemaan laivan lähtöä pullakahvien parissa. Tunti istuskeltiin ennen kuin päästiin laivaan.




Tälläkin kertaa etsittiin samantien istumapaikat, ne löytyi heti sisääntulon jälkeen vasemmalta baarista. Jälleen sama työnjako, koko ajan joku piti meidän paikkaa. Käytiin äidin kanssa shoppailemassa. Taxfreestä etsittiin ensitöiksemme siskon toivomat asiat ennen kuin alettiin miettiä mitä itse haluttaisiin. En ostanut kuin vähäsen suklaata, Lakrisalia ja vappujuomat eli lasten kuohujuoman, jossa on Jack Sparrow'n kuva. Jälleen pelailtiin korttia koko matka (Skip-bo, maija, seiska, ristiseiska) ja kuunneltiin baarissa soittanutta naistrubaduuria.

Takaisin Helsingissä oltiin 18.30. Soitettiin siskolle onko se kotona ja haluuko se heti karkkinsa. Käytiin siis matkalla heittämässä sille ostokset ja riehaannuttamassa sen swägikoira, jonka jälkeen porukat ajoi meidät kotiin. Ei siinä illalla oikein enää mitään jaksanut. Niin pitkä päivä täynnä rankkaa istumista ja odotellua, että kävin jo ysiltä vuoteeseen. Myös useat korttipelitappiot ottivat voimille.

Kuukauden sisään oon ehtinyt käymään Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ja ajamaan Suomen halki. Toivottavasti listalle ilmestyy tänä vuonna vielä ainakin Tsekki ja Puola, best case scenariossa myös Latvia ja Liettua. Tanskakin on jotenkin alkanut kutkuttamaan, onhan se näppärästi tuossa melko lähellä. Vähän häpeillen voin myöntää, että Kööpenhamina ei olisi edes tullut mieleen ilman Fazerin uutta Copenhagen-suklaata ja Pitch perfect 2-leffaa...


Dad asked me if me and Eetu would go to Tallinn with him and mom. Mainly only to get some cheap alcohol. So last Saturday we did a quick day trip there. The boat left 10.30 from Helsinki and it only took two hours to get to Tallinn. We spent the time playing cards. In Tallinn we walked to the old town, went to a nice restaurant and SuperAlko, that's where the alcohol lives. Kind of of a bad crew for that since mom drinks 1-2 drinks a year, I drink at midsummer festival and maybe once more on another summer party and dad has gout which decreases his alcohol usage. Anyways. I bought cider for summer.

The boat back left 16.30. More card games and some taxfree (candy) shopping. We arrived to Helsinki at 18.30 and on the way home we stopped at my sister's place to give her the stuff she had wished us to bring her. That's also candy. These sort of quick visits to Tallinn or just an overnight cruises without going to land are really common in Finland. Alcohol is considerably cheaper in Tallinn.

Within the last month I've visited Estonia, Sweden and Norway and have drove through Finland. Best case scenario I'll go to Lithuania, Latvia, Poland and Czech republic this summer, worst case scenario I'll only go to Poland and Czech republic. Also Copenhagen has started to interest. 

torstai 7. huhtikuuta 2016

Hardcore

"Hei! Onnittelut kilpailun voitosta ja tervetuloa ystäväsi kanssa Hardcore-elokuvan erikoisennakkonäytökseen keskiviikkona 6.4.2016 Helsingin Tennispalatsiin."

Mmmikä. Nopeasti selvisi, että alkuperäinen nimi ennen "suomennosta" on Hardcore Henry ja pelkällä hardcore moviella ei välttämättä kannata lähteä etsimään lisätietoa elokuvasta. Elokuva on ensimmäinen genressään, se on kuvattu kokonaisuudessaan ensimmäisen persoonan eli päähenkilön vinkkelistä. Eli ihan kuin katsoisi räiskintäpeliä, venäläis-amerikkalaista sellaista. Ensi-iltaan yleisesti tämä tulee huomenna perjantaina 8.4.

Otin aveciksi mukaan henkilön, joka noita tuommoisia pelejä jopa pelaa. Eli avopuolison. Kilpailun olivat järjestäneet Tilt, Jimm's ja SF ja heiltä tuli pari tyyppiä ennen elokuvaa toivottamaan yleisön tervetulleeksi. Haastettelivat siinä samalla jotain suomalaisia pelipoikia. eSports, Ence, jotain semmoista, ei ollut oikein mun alaa.

Elokuva oli 1h 40min räiskintää ja väkivaltaa, ihan hervoton meno päällänsä, eikä ollut kuin pari pientä rauhallista hengähdystaukoa. Suuri miinuspuoli muodostui siitä kameran liikkeestä, josta mulle tuli huono olo. Matkapahoinvointia. Sitten plussia! Nautin musiikkivalinnoista ja hassuista sivuhahmoista. Vähänhän juonipuoli oli hepponen, mutta oli kyllä ihan viihdyttävä, mitä nyt hitusen liikaa toimintaa ja väkivaltaa mulle, mutta osasin kyllä noin muuten kokonaisuutta arvostaa.


I won tickets to Hardcore Henry preview. It's an American-Russian action film and what you are basically watching is a first-person shooter game, everything is seen by the eyes of Henry. 1h 40min of violence with a few short breathers. Such action, much kills, wow! I did get a little nauseated from the camera movement, but I enjoyed the music they had picked in it plus the funny supporting characters.

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Viilenee kylmenee lämpenee kuumenee

Oli mukava määrä juhlia viime viikonloppuna. Viimeiset neljä viikkoa oon nähnyt kavereita tosi vähän ja ripotellen, mutta nyt niitä näki kaikkia ja paljon. Ei edes tehnyt mieli kauniina ja lämpiminä päivinä jämähtää kotiin ja aurinkoakin riittää pitkälle iltaan asti. Talvitakki jää koko ajan vähemmälle käytölle, nahkatakissa tunnenkin oloni paljon enemmän itsekseni.

Perjantaina kävin kaverin synttärijuhlissa, lauantaina oli yhdistetyt tuparisynttärit. Juhlapaikkojen välissä oli kilometri. Jälkimmäisissä oli koitettu päästä helpolla tarjoilujen suhteen: 20 Mäkkärin juustohampurilaista neljään osaan leikattuna ja cocktailtikut siihen vielä töks niin pysyivät kasassa. Ihan hauska. :')

Katson alla olevaa kuvaa ja to do-listalleni ilmestyy latvojen tasoittaminen ja tyvikasvun hävittäminen. Hame oli päällä pitkästä, piiitkästä aikaa. Veikkaan puolta vuotta. Nyt mahdun taas pariin hameeseeni, koska vuodenvaihteen jälkeen on lähes hyvin pitänyt tämä salilla käyminen ja terveellisesti syöminen. "Lähes", koska sunnuntaisin on cheattipäivä ja roadtripillä tuli syötyä vähän miten sattui ja ainoa liikunta oli kerran laskettelemassa käyminen.


Sain oman autonikin takaisin. Oltiin siis poikaystävän äidin kanssa vaihdettu autot päikseen tuota roadtrippiä varten, kun sillä oli diesel (tuli halvemmaksi) ja enemmän tilaa (mahduttiin nukkumaan). Kävin sunnuntaina tekemässä porukoille ruokaa samalla kun iskä vaihtoi kesärenkaat alle.

Eetu avasi meidän grillikauden! Mulle ehkä vähän liian aikaista vielä, mutta odotan jo innolla, että ensi kuussa pääsisi kutsumaan kavereita grillailemaan.

Mitäs muuta. Oon pääsiäisen jälkeen painanut ihan tajuttomasti töitä, niskat senkun kiristyy, alaselkä kipuilee ja kipu säteilee reisiin. Nooh, bonuksia, bonuksia. Viikonloppuisin aina helpottaa.

Torstaina oli taloyhtiön kokous. Oon viittä vaille kolmekymmentä ja mulle on noi jutut niin hepreaa. Tuntuu, että kaikki muut pöydässä istuneet on fiksuja aikuisia ja mä vaan yritän käsittää niitä läpikäytyjä juttuja, toimintakertomusta tilikaudelta, tuloslaskelmia, taseita ja talousarvioita. Pakko kuitenkin osallistua. Plussaa on tietysti päästä kyttäämään miltä muiden asunnot näyttää! Siellä vitsailtiinkin, että tää kiertävä systeemi kokouksen pitopaikalle on sen takia, että päästään näkemään, ettei kellään oo mitään hamstrausongelmaa.


So. Last week. I did tons of work so that my neck and shoulder pain got worse and my lower back pain started to radiate to my thighs. Nothing new here. Luckily on the weekends it always gets better. On Thursday there was the annual general meeting where I can always go and feel dumb. Feels like everyone else is a smart adult knowing all this things and I'm sitting there like whaaat... But anyway, must attend. On the plus side I get to see other people's apartments! We have six apartments in our housing cooperative. We joked that that the meeting is in different apartment every year to see if anyone has a hoarding problem. Then on the weekend I had a couple of partys: a birthday party and a house warming party. Was nice to see all the friends in the same place. Last four weeks I've seen only a few friends.

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Etsitään seuraa tositarkoituksella

Kuka ois mun kaa kämänen ja käytäis kävelemässä (musta ei ole juoksemaan, jo minuutin jälkeen pysähdyn puuskuttaen ottamaan reisistä tukea) läpi Color obstacle rush-väriestejuoksu 23.4. lauantaina Helsingissä? Lyllers lyllers!

Hinta on 6.4. asti 44e (sen jälkeen 49e). Jos ilmoittaa neljä hengen ryhmän, saa -10 % alennuksen ja fressiläiset saa joka tapauksessa -15 % alennuksen. Hintaan kuuluu pääsy tapahtumaan (no shit), T-paita, mitali, alkujumppa, väripussukka ja sisäänpääsy afterpartyihin.

Seriously oon käynyt kaikki kaverini läpi, eikä kenelläkään ole joko aikaa, rahaa tai innostusta. Kysyin jopa porukoitani mukaan! Ois niin hauska käydä pyörimässä tuo läpi, mutta yksin tuskin tulee lähdettyä.

 ---

Kaveri löydetty! :)