sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Maailman paras runo

Opettaja luki meille Tiitiäisen satupuuta 1. ja 2. luokalla ja ihmetteli kuinka runo tämä voi olla koko luokan suosikki. Brutal! Koin tarpeelliseksi ostaa kyseisen kirjan huuto.netistä huokealla euron hinnalla. Haettuani kirjan myyjältä, lueskelin sitä illalla itsekseni sängyssä ja välillä joitakin ääneen vieressä makaavalle ja Dotaa katsovalle Eetulleni. Herra Pii Poo oli koko kirjan ainoa runo, joka oli säilynyt näinkin kauan elävästi muistissa, vain kaksi muuta runoa tuntui etäisesti tutulta. Eetukin tunnisti jotain runoja omasta lapsuudestaan.

Herra Pii Poo
oli taikuri.
Hän huusi: hii hoo!
ja maata potkaisi
  ja taikoi:
    rusinoita
    mansikoita
    omenoita
    perunoita
    porkkanoita
    prinsessoita
    makkaroita,

siis
herra Pii Poo
oli noita.

Kerran
herra Pii Poo
kulki Espalla.
Hän huusi: hii hoo!
ja maata potkaisi
ja sitten vespalla
hän ajeli.

Se oli herra Pii Poon
suuri erehdys.

Näes, noidan mahti
ei pysty koneisiin
ei moottoriin
ei mutteriin
ei polkimiin
ei vaihteisiin
ei kytkimiin

kerta kaikkiaan:
koneella on koneen tahti.

No niin,
herra Pii Poo
ajoi asemalle.
Hän huusi: hii hoo!
ja vespaa polkaisi
ja jäi junan alle.

Kuolen,
huusi Pii Poo,
liian aikaisin!
Hän huusi: hii hoo!
ja kuoli myöhemmin.

- Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu

4 kommenttia:

  1. Nyt kyllä sain kunnon naurut tosta runon lopusta hahahaha :DDD KIITOS!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä semmonen helmi, että huhhuh. :D

      Poista
  2. Musta on ihan parasta, että meillon sama lemppariruno :D
    http://patchedscarred.blogspot.fi/2013/12/my-favorite-poem.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, en edes muistanut tuollaista, vaikka selvästikin oli jo tuolloin pistänyt silmään. :D

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)