perjantai 18. elokuuta 2017

Äitiii, Krisu kiusaaaaa!

Ootte nähneet mun siskoa lähinnä reissupostauksissa, hän kun on se, joka yleensä mun kanssa ulkomaille lähtee. Mutta ollaan me tehty muutakin kuin matkusteltu! Onhan tässä jo melkein 30 vuotta yhteiseloa takana. Meillä on ikäeroa vajaat 1 v 3 kk. Musta piti ensin tulla Katariina, mutta se oli ilmeisesti jonkun iskän eksän nimi tms. :') Krisusta piti ensin tulla Maarit, mutta tulivatkin siihen tulokseen, että Marjut ja Maarit on liian samankaltaiset nimet. Minä olin pienenä ihan selvästi iskän tyttö ja Krisu äidin.


Olin ajoittain todella kateellinen ja ilkeä: Krisu voitti kilpailusta hyppynarun, minä pätkin sen saksilla palasiksi. Krisu oli voittamassa mua juoksukilpailussa, tönäisin sen maahan. Mutta toisaalta taas: en halunnut aloittaa koulua ja olin vahvasti sitä mieltä, että aloitan vasta, kun siskokin saa aloittaa. Krisu joutui pienenä silmäleikkaukseen ja mennessämme katsomaan siskoa sairaalaan, piti ensin tarkkaan ja harkitusti valita sille kaupasta lahja, upea penaali, joka oli täynnä kyniä sun muuta tilpehööriä. Krisulla ei tietenkään koskaan saanut olla mitään, mitä mulla ei ollut. Siksipä olinkin onneni kukkuloilla, kun sain silmälasit ehkä 1. tai 2. luokalla. Hähää! Nyt on mullakin! Parin vuoden päästä tarkastuksessa tosin tuli ilmi, etten niitä olisi tarvinnutkaan. Olinkin jo ehtinyt kyllästymään rillielämään.


Pienenä olin yhtä siisti kuin nytkin. Musta löytyy kuvia imuroimassa, pyykkäämässä, löytyy kuvaa hyllyn edestä, jossa kaikki oli tarkasti paikoillaan. Kaikki mun barbit oli aina tietyssä järjestyksessä hyllyssä, samoin paperit koulupöydällä, kuten myös pulpetissa oli tietty järjestys. Krisu sen sijaan hoiti siivoamisen useasti tunkemalla vain kaiken sängyn alle. Onneksi se nykyään hoitaa ihan asiallisesti huushollinsa siivousvelvollisuudet. :D


Harrastin pienenä tennistä, laskettelin täysiä talvet läpeensä, kävin uimahallissa uimassa ja tykkäsin pyöräillä. Krisun intohimo oli ratsastus, mutta myös se oli mukana tennisjutuissa ja uimassa. Kiitos porukoiden, meille tuli nuorella iällä NES. Isosiskon oikeudella tietysti olin Mario, kaikki pikkusiskot ja -veljet on ikuisesti tuomittuja olemaan Luigeja ja odottelemaan vuoroaan.


Mulla ei käy ilmoittamatta vieraita kuin sisko ja täti. Jos ovikello käy, eikä kukaan ole tulostaan ilmoittanut, se on 99 % varmuudella jompi kumpi. Mikä on ihan ok, koska niiden seurassa ei haittaa olla räjähtäneessä kotimoodissa. Jos Krisu täällä ilmoittamatta poikkeavaa, se on yleensä lenkillä Vilin kanssa.


Meidän tyylit ei kohtaan millään tavalla, ei kuunnella samaa musiikkia, me ei nautita samoista aspekteista mitä tulee työnkuvaan. Vapaa-ajan harrasteista oikeastaan leffojen/sarjojen möllöttäminen osuu yksiin. Ja tietysti se tärkein, matkustelu. Ollaan hyvä tiimi ulkomailla, koska mä tykkään organisoida, varailla ja suunnitella kaiken, mutta paikan päällä suunnistus tai vieraille ihmiselle puhuminen ei oikein oo suosikki asioita, mutta taas Krisu hoitaa sen puolen. Me ei tykätä juhlia reissuilla vaan keskitytään kohdekaupungin näkemiseen. Aikaisin nukkumaan meneminen on kummankin juttu. Se, että tunnetaan toisemme niin hyvin, on sekä huono että hyvä asia. Toisaalta ei tule yllätyksiä reissuilla, mutta toisaalta taas jos joku ärsyttää tai on muuten vaan kärttyinen olo, toiselle kitisee herkemmin. Siinä vaiheessa, kun on jo hirveä nälkä, eikä löydetä mistään gluteenitonta ruokaa tarjoavaa ravintolaa, ei auta kuin hengittää pitkään ja syvään.


Meillä on tottakai jotain omia tyhmiä juttuja, kuten "olen älykkäs". Piti joskus kehua omaa fiksuuttani ja tuo tuli suusta ulos. Se on jäänyt elämään. Krisu on Kristiina -> Krisu -> Risu -> Oksa, minä olen Maksa (mulla on pigmentti- eli maksaläiskiä oikeassa jalkaterässä).

Alla olevan kuvan toisen version kommenttiraita:
Minä: "Ota toinen kuva, Krisu näyttää tässä tyhmältä."
Iskä: "No minkäs sille voi."


Vaikka sitä teininä välillä toivoikin olevansa ainoa lapsi, olihan se mukavaa, että oli aina halutessa seuraa. Samoin se on nytkin kiva, että on henkilö, jolla on samat muistot ja jolle voi vaan ilmoittaa esimerkiksi, että "meen kidnappaamaan sun koiran", "mulla ei oo mitään tekemistä, tuun kattoo leffoja", "matkustetaanko seuraavaksi paikkaan X, koitetaan saada vapaat ja varaan sit kaiken".

Yritin pitää tän tällaisena neutraalina, ettei suu sanomista. :D Mut kuitenkin, summa summarum, oon vanhempiemme lempparilapsi ja Krisu on ihan tyhmäpää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)