maanantai 11. joulukuuta 2017

Tokio 1.-9.12.2017

1.12. PE: Työpäivän jälkeen pakkasin loput kamat, iskä tuli noukkimaan mut ja jatkettiin Krisun luokse. Krisun lisäksi sain Vilin rapsuteltavaksi matkan ajaksi, se oli menossa reissun ajaksi porukoille hoitoon.

Tehtiin self check innit ja self backage dropit ja mentiin jonottamaan turvatarkastuskeen. Meidän portti oli iiiihan toisella puolella kenttää. Matkan varrelta löysin muumimagneetin tokiolaiselle kaverille tuomisiksi.

Päästiin super isoon Finnairin koneeseen ajallaan ja lennon piti lähteä 17.20. Mutta. Odoteltiinkin siipien pesupaikalle pääsyä melkein kaksi tuntia ja lähtemään päästiin vasta 19.10. Jes... Odotellessa olin katsonut Spider-man: Homecomingia ja alkulennosta katsoin sen loppuun. Ruokailtuani vedin melatoniinin nassuun ja kävin nukkumaan asiallisin varustein: silmälaput, korvatulpat, niskatyyny ja viltti. Lento kuitenkin oli iltaa ja yötä myöten ja kestäisi 9,5h. Sain yli puolet ajasta nukuttua.

2.12. LA: Suomen aikaa oltiin perillä 04.30, paikallista aikaa 11.30. Kolmen eri tarkastuksen ja laukkujen noukkimisen jälkeen oltiin ulkona. Ostettiin airport limousine- eli bussiliput. Ekan Tokio-kuvan otin lentokentän vessassa, oli kaiken maailman pyllynhuljutus- ja taustaääninappuloita. :D

Mentiin ulos odottelemaan bussia, joka lähti klo 13. Olikohan joku 1h 15 min kunnes jäätiin Tokyo Stationilla pois. Ostettiin Suica-matkakortit, jotka oli kätevin asia ikinä. Ei sillä mitään alennuksia matkalipuista saanut, mutta oli niin pal hyödyllinen ja käytännöllinen asia. Siispä semmoset ja juna-/metrolinjastokartta mukaan ja ensi yrittämällä oikeaan junaan ja oikealle eli Akihabaran pysäkillä pois.




4h laskeutumisen jälkeen oltiin Remm Akihabara-hotellissamme. Puuh. Tunti levättiin, leviteltiin kamoja, ihasteltiin lämmintä vessanpönttöä ja yksittäispakattuja kaikkea: topseja, hiusharjoja, hammasharhoja... Vauuu!


Auringon laskettua lähdettiin tutustumaan tähän meidän elektroniikkakaupunginosaan. Niin paljon värikkäitä kylttejä ja valoja ja musiikkia! Käytiin useassa anime-, manga- ja lelukaupassa sisällä.

Kaupanetsimishommat. Kaiken maailman pikkukioskeja oli hotellin ympärillä ja hyödynnettiin niitä koko matkan ajan (esim. 7Eleven ja Family Mart).  Ostettiin paikallisia omituisia välipala-asioita ja tultiin hotellille syömään.

Hyvin päivärytmikin kääntyi laaduttomilla lentokoneunilla. Krisu sammui jo seiskalta, minä tuntia myöhemmin.




3.12. SU: Ei oltu laitettu herätystä ja noustiin molemmat vasta 10.30. Mulle 14h unta ja Krisulle 15h, oho. Tunnissa ihmistäydyttiin, syötiin omat aamupalat (huoneessa oli minijääkaappi, ei oltu otettu hotellin aamupalaa), katsottiin kuinka pääsee erinäisille mestoille ja klo 11.30 lähdettiin liikenteeseen.


Otettiin juna ja mentiin sillä joku ~15 pysäkkiä ja puolisen tuntia Shibuyan asemalle. Sieltä etsittiin Hachiko-patsas ja tuijoteltiin hetki maailman vilkkaimman risteyksen eli Shibuya crossingin menoa.



Jatkettiin yksi asema eteenpäin Harajukulle. Samantien nähtiin Takeshita street, joka käveltiin päästä päähän. Hirmusti outoja kauppoja, kauheesti ihmisiä ja kuhinaa. Parissa kaupassa käytiin hipelöimässä asioita. Seuraavaksi etsittiin lelukauppa Kiddyland, josa meni paljon aikaa ja koko päiväbudjetti. Ostin Totoro-pehmolelun ja seuraavat lelufiguurit (leikin, ettei ne ole leluja, koska pakkauksissa luki adult collectible, not for children): Frozenin Olaf ja Toy Storyn Buzz ja alienejä.





Päädyttiin uudestaan Takeshita streetille, kun ekalla kerralla oltiin missattu Disney Store. Oli aika kämänen ja pieni, eikä kauaa viivytty tai ostettu mitään. Lähdettiin Yoyogi-puistoon, jossa käveltiin puiston läpi Meiji shrinelle ja takaisin. Silta, josta puisto "alkoi" ja jossa olisi pitänyt nähdä cosplaytyyppejä, oli melko tyhjillään, nähtiin vain free hugs-tyypit, vinhasti tanssiva keski-ikäinen mies ja soittimia kasaava bändi.




Otettiin juna takaisin Akihabaraan ja tultiin hotellille huilimaan. Soitin Eetulle skypepuhelun. Pimeän tultua lähdettiin seikkailemaan Senso-ji-temppelille, jota ei edellispäivänä jaksettu/ehditty lähteä etsimään. Kerran jouduttiin vaihtamaan metrolinjaa, kunnes päästiin Asakusaan. Sieltä löytyi temppeli, joka oli aika nopeesti nähty. Näytti kivalta pimeällä. Temppelin ympäristö on aina auki, mutta temppeli oli jo kiinni. Tultiin akaisin samaa reittiä, kaupan kautta hotellille.



Söin sushi-iltapalan, kirjoittelin matkapäiväkirjaan ja siinä alkoikin olla ilta taputeltu. Kyllä me sen verran täällä muuten valvottiin, että menin vasta klo 21 aikoihin aina nukkumaan.


4.12. MA: Eli Krisu 30v! Whii! Vähän ennen klo 9 lähdettiin kohti Disneylandia. Oli ruuhka-aika, mutta ei edes ollut paha. Oltiin ostettu ennakkoon Disneyland-liput (minä maksoin, se oli mun synttärilahja Krisulle ja Krisu halus nimenomaan synttäripäivänään reissussa Disneylandiin) ja päästiin jonottamatta sisälle. Tuli ihan nätti +13c päivä, pärjäsi hupparille.


Seuraavien useiden tuntien ajan kuljettiin pitkin poikin, käytiin laitteissa, lukemattomissa putiikeissa, nähtiin kaksi eri paraatia/kulkuetta (joissa mm. Toy Story, Aladdin, Lumikki) ja bongattiin hahmoina kuljeksimassa Woody, Mary Poppins, Mad hatter, Rapunzel ja Flynn Rider yms. Mukaan tarttui itselleni kaksi Kaunotar ja Hirviö-lautasta.




Kotimatkalla jäätiin Tokyo Stationille, jonka luota etsittiin ostoskeskus ja sieltä Tokyo character street. Kaksikymmentäjotain liikettä, jokainen tietylle hahmolle/aiheelle. Esimerkkeinä Muumit, Pokemon, Ghibli... Nimenomaan Jump storeen menin etsimään Eetulle One piece-kamaa, ostin Luffy-T-paidan.


Ja sitten hotellille. Jalkoja sattui niiiin paljon. Tykytti ja kipuili kauan senkin jälkeen, kun sain lösähdettyä sängylle. 2h palautumista ja sitten vasta kyettiin (=kykenin) menemään viereiseen pikkukauppaan ostamaan iltapalaa ja seuraavaksi päiväksi ruoat. Vaikka olikin hyvät kävelykengät, olin niin paljon jaloillani, että melkein joka päivä alkoi jossain vaiheessa sattumaan.

5.12. TI: Reissun aikaisin herätys eli klo 06. Ihmistäytyminen, eväiden pakkaus ja menoksi. Otettiin juna Tokyo stationille ja sieltä paikannettiin tiettyjen bussien waiting room 7. Oltiin ihan älyttömän ajoissa, mutta odotustilassa oli hyvä lukea ja syödä aamupalaa. Muitakin tuli paikalle ja kasin jälkeen meidät noudettiin ja vietiin toiselle bussiasemalle, josta siirryttiin seuraavaan bussiin. Siitä alkoi varsinainen päiväreissumme Fujille ja Aokigaharaan.

Oppaamme oli stereotyyppinen aasialainen: huono englanti, iso hymy, silmät kiinni viirussa ja joka väliin "thank you very much". Koska Fujilla oli satanut edellisiltana lunta, ei päästäisi niin ylös kuin piti. Tätä korvatakseen käytiin kahdella muulla näköalapaikalla. Fujia noustiin vain 1st stationille viidennen sijasta.




Jatkettiin läheiselle hotellille, jossa suurin osa muista retkiläisistä pääsi syömään, kolmen hengen Forest & Cave-ryhmään ei kuulunut ruokailu. Mun ja Krisun lisäksi metsäretkelle oli lähdössä Anna Sydneystä. Hänen kanssaan odotettiin hotellin aulassa melkein 2h matkan jatkumista. Syötiin eväät, tutkittiin mitä gift shopissa myytiin, tutustuttiin toisiimme ja luettiin.

Kahden pintaan metsäretkioppaamme Toshi haki meidät. Ensin pysähdyttiin laittamaan retkivermeet ylle eli punaiset haalarit, kypärä ja hanskat. Sitten ajettiin varsinaiseen paikkaan, josta lähdettiin talsimaan metsään. Aokihagara, tunnettu myös itsemurhametsänä. Koko metsä oli kasvanut laavan päälle, joten juuret eivät päässeet kasvamaan maahan vaan kaikki oli näkyvissä. 10-15 min päästä saavuttiin luolalle, johon laskeuduttiin syvälle niin vertikaalisesti kuin horisontaalisestikin, myös yhdet tikapuut piti laskeutua. Luolaa varten oli siis haalarit yms päällä. Oli kylmää ja märkää ja pimeää, hui!

Jatkettiin vielä metsässä kävelyä, koko setti kesti 90 min. Ihan kiva oli pienessä ryhmässä. Opas oli mukava ja sillä oli hyvä englanti. Olisin toivonut metsän olevan kuumottavampi, tiheämpi yms, vaikka siisti olikin. Oltiin itsekin otettu paljon kuvia, ja myöhemmin saatiin sähköpostiin kuvat, jotka opas oli Aokigaharassa meistä ottanut.








Samaa matkaa tultiin takaisin, samalla paikalla riisuttiin haalarit ja samalle hotellille päädyttiin. Hotellin edessä oli kauppa/ticket office ja bussipysäkki. Siihen jäätiin. Saatiin vaihdettua bussiliput aikaisempiin. Omatoimisesti piti päästä takaisin kaupunkiin, retken hintaan toki sisältyi liput. Krisu ja Anna ostivat kaupasta omituisia sake-KitKateja, tee-KitKateja ja wasabi-KitKateja. Anna lähti highwaybussilla nro 2, me ykköselle. Pari tuntia kesti matka Tokioon.

Shinjuku oli päätepysäkki ja siitä otettiin meidän henk koht käytetyin Yamanote-juna Akihabaraan, matka kesti 30min. Viimein koettiin aito ruuhka-aika, mutta sekin oli ihan tolerable. Kotihuudseilla ostettiin iltapalaa ja tultiin hotellille. Päivä oli ollut piiiitkä.

6.12. KE: Suomi 100! Itsenäisyyspäivä epäisänmaallisesti Tokiossa. Jälleen paljon suunnitelmia päiväksi. Otettiin juna Shinjukuun, jossa meillä oli Sakin kanssa treffit klo 11. Se asuu jossain päin sitä kaupunginosaa ja sillä oli vapaapäivä. Hän aikoinaan seurusteli yhden mun tutun kanssa ja on ~10 vuoden ajan käynyt oliskohan ihan vuosittain Suomessa - Nummirockissa ja Tuskassa.

Otettiin bussi kunnantalolle ja noustiin 45. kerrokseen, jossa oli ilmainen näköalapaikka. Näkyi Fujille saakka! Pyörittiin siellä ja souvenir shopista löysin perinteisesti magneetin.



Jatkettiin jalan Godzilla-pään luokse ja Saki vei meidät peliluolaan, kun olin maininnut to do-listallani olevasta purkikura photoboothista. Otettiin söpöjä isosilmäisiä kuvia ja kaikki saatiin omat tulostettuina.




Seuraavaksi listalla oli Shinjuku Gyoen national park, jonne maksoi 200 jeniä sisään. Oli tosi nätti paikka, edelleen syksyn väreissä. Tuossa muutenkin paikasta toiseen kävellessä näki tosi paljon kaupunkia. Samaa värikästä tyyliä, paljon mainoksia ja musiikkia kuin Akihabarassakin.







Otettiin juna Iidabashiin, jossa käytiin ensimmäistä kertaa ulkona syömässä. Onneksi oli Saki avustamassa, kun siellä ja monissa muissakin ravintoloissa kuulemma on ulko-oven jälkeen masiina mistä tilataan ja mihin maksetaan. Kun istuttiin pöytään, saatiin ruoat lähes samantien. Oli halpaa, nopeeta, hyvää ja iso annos. Otin curryä, ja kaikkeen tuli misokeitto mukaan.


Aseman ulkopuolella Saki auttoi meitä lataamaan lisää arvoa matkakorttiin, lahjottiin häntä muumimagneetilla, mietittiin seuraavaa päivää, moikattiin ja tiemme erkanivat. Akihabaraan päästyämme ostettiin tultiin hotellille lepäämään. Kun muutenkin jalat oli mössönä, nyt tilanne oli vielä pahempi, kun etureidet oli edellispäivän luolapuserruksen takia arkoina.

Alkuillasta lähdettiin kiertelemään Akihabaraa. Kävin ostamassa Eetulle One piece-pehmon, jota olin jo ensimmäisenä iltana hipelöinyt, melkein mentiin maid cafeeseen, yritettiin palata pachinko-pelihallissa, muttei useankaan yrittämään jälkeen ymmärretty miten homma toimii. Melu oli infernaalinen ja kaikki ohjeet japaniksi.

Eli takaisin hotellille, iltapalaa nassuun ja yökkipuku päälle.


7.12. TO: Oli muutamat jutut vielä listalla odottamassa, mutta ne ei ollut niin kiveen kirjoitettu tai tietylle päivälle aikataulutettu. Päädyttiin ottamaan juna Ikebukuroon, josta etsittiin tiemme melkein kilometrin päässä olevaan ostoskeskukseen, josta löytyi Pokemon Center Mega. Pitihän se nähdä, muttei kyllä ollut yhtään mega. Vieressä oli Kiddyland ja alakerrasta löytyi Disney Store. Vain jälkimmäisestä löytyi jotain: 2x Maleficent-kasvonaamio. :')


Takaisin asemalle kävellessä käytiin sushilla. Taas uusi jännittävä ravintolakokemus! Kokit teki keskellä töitä ja hihna kuljetti ruokia. Multa otettiin tilaus ja annos annettiin suoraan kokilta käteen tai hihnalle. 10 palaa teki ehkä 5e ja oli niiiin hyvää.


Otettiin juna Uenoon, josta käppäiltiin läpi Ameya Yokocho-kauppakadun. Noin 500 metriä kojuja ja tungosta. Mitään ei löytynyt ja palattiin hotellille.


Klo 18 meillä oli viereisen rakennuksen edessä treffit Sakin kanssa. Käytiin vähän fancymmässä ravintelissa iltapalalla. Syötiin kaikkea kolmeen pekkaan: juustolautanen, kolmea eri lihaa ja riisiä. Jälkkäriksi japanese pancake. Me maksettiin Krisun kanssa kaikki, koskaan ollaan super best ja koska oltiin Saki pistetty tulemaan työpäivän jälkeen meidän huudeille asti.


8.12. PE: Taaskaan ei kiireellä tehty mitään ja vasta ennen yhtätoista lähdettiin liikenteeseen. Läksittiin Tsukiji-kalatorille. Oli ihmispaljoutta, kojuja ulkona ja sisällä, merenelävää jos jonkinlaista. Ostin (ehkä maailman tuoreinta?) sushia mukaan ja ostettiin molemmat erimakusia äärimmäisen omituisen koostumuksen omaavia palleroita, jotka myöhemmin googlettelin: daifuku. Omituisin. Koostumus. Ikinä.

Otettiin tämä päivä tosi löysästi. Pakkasin matkalaukun valmiiksi ja lueskelin kirjoja: luin Rönnbackan loppuun ja aloittelin Slaughteria. Olin noita kirjamessulta ostamia kirjoja pihdannut tälle reissulle.

Vielä illalla käytiin tutkailemassa mitä kauppoja samassa rakennuksessa hotellin kanssa oli, ostettiin iltapalaa ja lisää tuliaisia. Ensimmäinen päivä sunnuntain jälkeen, kun en kävellyt jalkapohjia kipeiksi.






9.12. LA: Lähtöpäivä. Seiskan jälkeen oltiin valmiit lähtemään. Otettiin Yamanote line Tokyo stationille, josta yllättävän vaivatta löydettiin AccessaNarita-bussi, joka oli Krisun löytämä halvin vaihtoehto matkustaa lentokentälle (1000 jeniä). Bussi lähti klo 7.40 ja Naritan kentällä oltiin 8.45.


Reilu kolme tuntia lentoon, mutta aika menikin tosi nopeasti. Japani ei ymmärttä lentokenttähintojen päälle, vaan kaikki oli normi hintaisia miinus verot eli oikeesti ihan järkihintoja, halvoilta tuntuivat. Pyörittiin taxfreessä, ostin lisää paikallisia herkkuja ja leluja tuliaisiksi ja/tai synttäri/tupari/whatever-lahjoiksi.


Ostin kioskista aamupalaa, laitettiin loput pikkukolikot keräykseen ja hetken ehdin lukea aikani kuluksi ennen kuin päästiin koneeseen, joka lähti ajallaan. Lennon kesto oli 10,5 h. Katsoin Power Rangersin, Run all nightin, luin välissä vähäsen ja loppumatkasta katsoin vielä X-Men: Fist classin. Tuntui maailman pisimmältä lennolta.

Lento oli 20 min etuajassa ja Eetu oli meitä noutamassa. Vietiin Krisu kotiin ja tultiin himppeen. Purin kamat, esittelin ostoksia ja laitoin pyykkiä pyörimään samalla, kun Eetu teki meille ruokaa ja joulutorttuja. Ponnisteluista huolimatta jaksoin valvoa vain kasiin. Oma sänky! Kiva on matkustella, mutta kiva se on kotiinkin tulla.

Muuta: Julkisissa kulkuvälineissä, jos paikallinen henkilö ei nukkunut, hän räpläsi kännykkäänsä. Ruuhka-aika ei ollut niin paha kuin oltiin kuviteltu, eikä julkisten käyttö muutenkaan ollenkaan niin hankalaa kuin oli peloteltu.

Joka päivä oli suht hyvä sää. Päivälämpötilat oli 10-15 asteen välissä. Ei tuntunut joulukuulta.

Matkustan mieluummin pelkän repun kanssa, mutta nyt tiesin ostavani muun muassa kaiken, joten lähdin puolityhjällä matkalaukulla liikenteeseen. Oli takaisin tullessa täysi. Saalis alapuolella.

Toivottavasti nää 60 kuvaa oli tarpeeksi! :D

2 kommenttia:

  1. Vau! Ei voi kun vaan olla kade!
    Ihana toi jättimäinen totoro. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En edes tykkää Miyazakin leffoista (gasp!!!), mutta Totoro on hassu. :')

      Poista

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)