sunnuntai 19. elokuuta 2018

Kroatia ja meidän 10. vuosipäivä

Oltiin siis saavuttu yli 3h myöhässä Zagberiin ja missattu vaihto. Käytiin infossa kyselemässä menisikö muita yöbusseja. Ainoa mikä ei ollut täynnä lähtisi 4 min kuluttua. Ja kauheella kiireellä etsimään oikeaa laituria. Ehdittiin! Toinen kuskeista oli best äijä, jona häneen viitattiinkin tulevaisuudessa: osasi englantia, suostui ottamaan meidät ilman lippua kyytiin ja myymään liput vasta bussissa ja antoi meille vesipullonsa, kun ei oltu keritty tekemään asemalla mm. mitään ja vesivarastomme olivat ehtyneet jo pari tuntia taaksepäin.

5.8.18 SU: Bussi lähti puoleltaöin. 2,5 h päästä oli tauko, jolloin ehdittiin käymään vessassa ja ostamassa evästä ja lisää juomista. Matka jatkui. 05 jälkeen pysähdyttiin Splitissä. Bosnia ja Hertsegtovinan rajavartija ei jaksanut tarkistaa kyytiläisten passeja vaan päästi suoraan rajan läpi. Tässä maassa oli 20 min tauko. Maasta pääseminen takaisin Kroatian puolelle olikin sitten eri juttu: passit tarkastettiin ja mut ja Eetu ainoina otettiin kunnon syyniin: taskut ja mun käsilaukku käytiin huolella läpi ja tietoja tentattiin: mistä ollaan kotoisin, mistä ollaan tulossa, mikä tämä on, entä tämä, yms. Best äijä sanoi vaan, että don't worry. Läpi meni ja vielä viimeinen rutistus Dubrovnikiin. Oli pelottavaa ajaa iso osa matkasta rannan viertä ja yleensä iso jyrkkä pudotus alas ihan vieressä, hyi. Mutta we did it! 10.30 oltiin perillä, jes! Niskat kipeinä ja jalat turvoksissa kuin tukit, mutta silti! Success!

Suomen passeilla ja näillä naamoilla saa ekstrahuomiota rajavartijoilta.



Jossain päin Bosnia ja Hertsegovinaa.

Otettiin bussi vanhankaupungin ulkopuolelle, Pileen, ja tultiin tätä kiertelemään. Käytiin ensin syömässä (ihan Suomihinnat, everything was expensive) ravintolassa, jonka jälkeen istuttiin tulevan majapaikkamme viereisessä irkkupubissa, paikannettiin ruokakauppa tulevaisuutta varten, kierreltiin lisää, syötiin jätskit ja haettiin infosta kaupungin kartta.




Tän alla olevan ilmiselvän pöllön (ja rasvaisen seinän) funktio on seuraava: jos kykenee tasapainottelemaan pöllön päällä ja ottamaan paidan pois kaatumatta, tulee olemaan luck in love.


Ennen kolmea tavattiin AirBNB-huoneiston edessä emäntämme, joka päästi meidät sisään ja otti meidän tiedot ylös, näytti kartalta mestoja ja esitteli huoneen. Asetuttiin taloksi ja suihkun jälkeen nukahdettiin pariksi tunniksi. Oltiin yöbussissa saatu muutama tunti unta.

Heräämisen jälkeen lähdettiin ostamaan kaupasta leipä- ja ruokatarpeita. Päätettiin hoitaa ruokahommat huoneistossa aina mahdollisuuksien mukaan, koska kaikki oli kallista ja osa budjetista oli jo tuhraantunut ylimääräisen yöbussin hintaan. Praise the lord onneksi vesijohtovesi oli juomakelpoista ja muutenkin ympäri kaupunkia oli vesipisteitä, joissa voitiin täyttää vesipullomme, oli erittäin tarpeen. Alla yksi vespisteistä.


Käytiin noin klo 21-22 iltakävelyllä muurien ulko- ja sisäpuolella sekä etsittiin yksi kätkö. Etenkin vanhassakaupungissa oli ihan uskomattoman paljon ihmisiä, koko ajan pitää katsoa eteensä ja puikkelehtia. Nyt auringon laskettua oli vielä enemmän ihmisiä liikkeellä, hyi. Puitteet tosi jees, mutta ihmiset, hintataso ja kuumuus meh. Valvoin paikallista aikaa klo 23 = Suomen aikaa klo 00, jotta pystyin sanomaan Eetulle hyvää vuosipäivää, hihihihi!




6.8.18 MA: Meidän 10. vuosipäivä! Hurraa! Eetu teki meille aamupalaa. Klo 12 osallistuttiin 1,5 tunnin Game of Thrones-kävelykierrokselle. Tosi hyvä opas, tosi paljon infoa, tosi paljon kuvauspaikkoja, ja tarinoita näyttelijöistä kuvausajan ulkopuolella. Money well spent! Päästiin Fort Lovrijenaciin ilmaiseksi, koska niillä oli systeemit down, tällä säästettiin 50 kunaa/naama.

Kaikki muut näyttelijät liikkuivat vain turvamiesläjän keskellä paitsi Tyrion, joka ryyppäsi turistien kanssa ja meni nukkumaan/sammui jonkun hotellin aulan sohvalle. Henkilökunta myöhemmin laittoi tuon sohvan yläpuolelle tekstin "Tyrion Lannister slept here".











Kierroksen jälkeen käytiin kaupassa ostamassa pari pientä juttuja ja tultiin ns. kotiin. Kipasin suihkussa (hikikalypsi on todellista) ja Eetu teki meille ruokaa - spagettia ja jauhekalkkunakastiketta. Jauhelihan sijasta oltiin vahingossa ostettu kalkkunaa, koska näytti ihan samalta, eikä tietenkään osattu kroaatia. En huomannut valmiin ruoan maussa kuitenkaan eroa, hyvää oli.


Iltapäivällä lähdettiin cable carille, johon return ticket maksoi 150 kunaa ja jolla pääsi Srd-vuorelle. Hui mikä kyyti! Maisemat oli Dubrovnikin yli ja kauas merelle. Vuohet tallustelivat isoissa läjissä vapaina. Jäätiin odottamaan kauemmas kallioille auringonlaskua, jota myöhemmin tuli tutkimaan moni muukin. Pusuja ja istuskelua ja taivahalle töllistelyä. Nätisti ja punaisena laski aurinko. Odotettiin vielä pimenevän, kaupungin valot näytti kivoilta. Näköalapaikan juuresta etsittiin kätkö. Otettiin kyyti alas 20.30-21.00 aikoihin. Tultiin suoraan apartmentiin iltapalalle. Ihana vuosipäivä! Pusipusipusipusipusi!








7.8.18 TI: Omaan tahtiin heräiltiin. Syötiin taas aamupalaa asunnossa ja säästettiin. Pistettin rantakamat kasaan ja käveltiin 10 min Banje beachille. Iiiihan täynnä ihmisiä ja kaaamalan kuuma. Plussapuolet: vilvoittelu Adrianmeressä ja hylätty aurinkovarjo, joka omittiin.


Matkalla takaisin vanhaankaupunkiin ostettiin jätskit ja vaikken itselleni mitään kotiin viemisiksi hommannut, ostin 2 viuhkaa - toinen tädille, joka meitä kentälle ja takas kuskasi ja kävi postilaatikkoa tyhjentämässä, toinen äidille.

Asunnolla syötiin edellispäivän ruoat pois ja katsottin Better call Saulin 4. kauden 1. jakso. Myöhemmin käytiin pyörimässä vanhassakaupungissa, käytiin uudestaan GoTin Shame!-rappusilla ja kirkossa poikettiin. Kaupasta ostettiin spydärikamat.





Eetu alkoi tekemään ruokaa seuraavaa päivää varten. Olin sen seurana keittiössä ja katsoin samalla Handmaid's talea. Kauheesti kehuttu sarja, jota päätin kokeilla, mutta mun mielestä kamalan pitkäveteinen flashback-kohtauksia lukuun ottamatta.

8.8.18 KE: Vasta puolen päivän aikoihin lähdettiin ulos. Käveltiin Gradac-puistoon, jossa oli kuvattu Joffreyn häät ja kuolema. Suihkulähteessä oli kolme kilpparia, aaaaaa söpöliinejä! Lyllerrettiin aikamme, mutta muuten ei ollut kummoinen puisto. Takaisin kävellessä silmiin osui halpa leipomokioskihässäkkä, josta 7 kunalla ostettiin jälkkäriksi donitsit. Sit pikaisesti takas asuntoon ennen kuin suklaakuorrutteet sulaa.




Eetu lämmitti meille pannulla spydärit (mikroa ei ole). Ruokailun jälkeen vaivuttiin päikkäreille. Seuraavaksi lähdettiin infosta ostamaan shuttle bus-lippuja kentälle seuraavaksi päiväksi, mutta ne saisikin vasta kuskilta hommattua. Jatkettiin katsomaan GoT-kuvauspaikka (kivinen laituri) uudelleen. Kotiin kävellessä katsottiin vanhankaupungin ravintoloiden hintoja, viimeisenä päivänä syötäisiin ulkona.

Eetu kävi vielä myöhemmin tutkimassa mistä ne shuttle busit lähtee ja sieltä saikin ostettua liput valmiiksi. Kaikki alkoi olla jo aikalailla nähty ja moneen kertaan kierretty, joten koko ilta vietettiin vain huoneessa.


9.8.18 TO: Voi ei! Rakkausloman viimeinen päivä! Ennen kymmentä luovutettiin huone. Mentiin muurien ulkopuolelle Panorama restaurantiin kuluttamaan aikaa. Parin tunnin päästä jatkettiin vanhaankaupunkiin kapealle kujalle kebabeille, eikö olekin eksoottista! Lopulta noustiin shuttle busien dösärille cable carin eteen. Pelotti taas matkustaa jyrkkien pudotusten vieressä, piti katsoa poispäin. Kentällä meillä oli odotusaikaa 6h, mutta ei jaksettu enää keskustassakaan peukaloita pyöritellä. Istuttiin, ihmeteltiin, aloitin toisen mukana olleen kirjan lukemisen. Kun viimein päästiin check-iniin ja turvatarkastuksen, ostin vielä suklaatuliaiset porukoille ja tädille.



Lennolla luin kirjan loppuun. Perillä oltiin hippaisen aikataulusta edessä ja täti oli hakemassa. Puolen yön jälkeen, lähempänä puolta yhtä, oltiin kotona. Rakkausloma loppu, viha-arki alkoi, yhy! Kuvitteellisessa Slovenia-Kroatia-taistossa Slovenia voitti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)