tiistai 6. marraskuuta 2018

Viikko Vancouverissa

25.10.18 TO: Porukat tuli hakemaan mua ennen yhtä, haettiin sisko ja jatkettiin kentälle. Vartijoiden lakko ei vaikuttanut mitenkään mihinkään ja paljon oli luppoaikaa ennen koneeseen pääsyä. Icelandairin 3.5 tunnin lennolla katsoin Tag-leffan ja hyvän matkan Hidden numbersia. Muutama päivä ennen reissua selvisi Krisun selvittäessä gluteenittomia ateriavaihtoehtoja, että lennoille ei tarjota ollenkaan ruokaa, ellei sitä itse erikseen osta. Rahastusta! Eli omilla eväillä mentiin.


Reykjavikissa ei ehditty paljoa muuta kuin paikallistamaan portti. Siinä multa kyseltiin kauan reissu kestää, tuunko samaa reittiä takaisin ja onko eTA (elektroninen matkustuslupa) hommattu. Toinen tyyppi kyseli oonko jättänyt laukkuani vartioimatta tai onko joku pyytänyt mua kuljettamaan mitään. Juu ei.

Meinattiin joutua eri riveille keskipaikoille, mutta Krisun viereen ilmestyessä lapsiperheen, häneltä kysyttiin tahtooko se vaihtaa paikkaa. Siinä siivellä minäkin pääsin vaihtamaan. Saatiin emergency exit-paikat, tilaa jaloille, jee! 8h lennon aikana katsoin Hidden numbersin loppuun, 4-5h koitin nukkua, 3h sain unta. Söin välipalaa ja laitoin Deadpoolin taustalle pyörimään. Kuulokkeetkin olisi pitänyt erikseen ostaa, mutta mulla oli omat mukana.

Kone laskeutui Vancouveriin klo 18 jälkeen. Border controlia ja passintarkastusta, pariin kysymykseen vastailiua ja eikun menoks. Otettiin Canada line-juna keskustaan ja käveltiin vajaan kilometrin matka hotellille. Matkalla käytiin Iga-ruokakaupassa, josta tuli meidän vakkarimesta.

Huone oli tilava ja meillä oli 2 isoa sänkyä, very nice! Söin iltapalaa, pistin Eetulle viestiä, että oltiin päästy perille ja käytiin nukkumaan. Klo oli paikallista aikaa 20.30 ja Suomessa 6.30. Eli olinkohan jotain 22h ollut hereillä parin tunnin koneunia lukuun ottamatta.


26.10.18 PE: Heräilin pitkin yötä ja ennen klo 6 uni loppui. Laskin päiväbudjetin (yksi reissailun the juttuja on joka päivä laskea rahat kerran pari), päivitin matkapäiväkirjaa, tutkin kaupungin karttaa, ihmistäydyin ja klo 10 ulos. Meillä ei ollut hotellilla aamupalaa, mutta minijääkaappiin saatiin aina eväät aamuksi ja illaksi jemmaan.


Hotellivieraat sai lainata fillareita ilmaiseksi, joten käytiin hakemassa semmoiset ja lähdettiin tsygäilemään. Erittäin hyvä, koska muuten olisi vuokraus ollut edessä. Ensin keskustan poikki meren ääreen Canada placelle ja siitä rantaa pitkin ajellen kohti Stanley parkia, jota kiertäessä meni ainakin pari tuntia. Oli kiva keli, takkikin piti riisua, kun tuli kuuma. Nähtiin mm. totem poles, minimajakka, Girl in a wetsuit-patsas, Hollow tree (niin leveä, että sinne pystyy autonkin ajamaan) ja Lost lagoon. Suurin osa ajasta pyöräiltiin Seawallia, mutta Hollow treelle piti mennä syvemmälle puistoon. Loppupuistovisiitti ajeltiin metsäistä Rawlings trailia. Ihanan isoja puita! Ihania syssyn värejä!














Stanley parkista ulos päästyä ajettiin samaa tietä takaisin Canada placelle, josta etsittiin reitti Gastowniin ja Steamclockille.  Kävin souvenir shopissa Krisun vahtiessa pyöriä ja ostin vaahterasiirappia ja vaahteranlehden muotoisen magneetin.




Talutettiin pyörät pois Gastownilta, koska oli ruuhkaisaa, eikä pyörätietä näkyvillä, ja aina Dunnsille asti, jossa käytiin syömässä. Kokeilin paikallista ruokaa, kuten pitikin, ja sain ruksittua listalta pois poutinen. Kauhian isot annokset, otettiin loput mukaan. Tultiin hotellille, jossa Krisu kävi päikkäreille, minä säädin kaikkea pientä, kun itselle ei uni tullut.



Alkuillasta lähdettiin kävelemään Barclay manorille meidän ensimmäiseen haunted house-kokemukseen. Oltiin 10 min etuajassa ja jonotettiin toiset 10 min ovien avauduttua sisälle pääsyä. Mymmeli meidän takana jonossa kertoili, kuinka hän oli rakastunut Helsinkiin, kun hänen tytär opiskeli siellä.

3 dollaria oli oikein decent hinta tästä lystistä! Päästiin sisään seurueittain eli me kaksin, eikä isona könttänä. Koko talo oli koristeltu ja täynnä nuoria näyttelijöitä. Meiltä kysyttiin halutaanko big scare. Joojoo. Ensimmäinen huone oli ikään kuin olohuone, sohvien yms takaa pelästyttelivät meitä. Toisessa huoneessa oli menossa lääketieteellinen operaatio kiljuvalle ja pois pyrkivälle potilaalle. Oli kaksosia käytävän tukkeena, Chuck-maskinen herrasmies tulemassa perässä portaissa moottorisahan kanssa ja tyyppiä ruumispussista nousemassa. Ulos päästyä saatiin pikkuaskilliset Smartiesia, halloween candy! Kaupan kautta hotellille, iltapalaa nassuun ja nukkumaan.


27.10.18 LA: Molemmilta loppui uni ennen kuutta. Ei ole unirytmin kääntäminen helppoa. Aikaero Suomeen on -10h. Seitsemän pintaan sain vielä pariksi tunniksi unta.

Kun viimein lähdettiin liikenteeseen, käppäiltiin rantsuun, josta otettiin parin minuutin ja max 15 henkilöä vetävä miniferry Granville islandille. Siellä käytiin public marketissa - oli ruokakojuja, käsitöitä, hedelmiä, leivonnaisia. Ostin kanadalaista herkkua, nanaimo baria, ja lemon marengue tartin. Sama piste möi vaikka mitä gluteenitonta, joten Krisukin sai ostettua pari jutskaa. Nanaimo bar ei ollut kummosta, mutta sainpahan senkin listalta pois. Käytiin katsomassa Granville island giantsit ja käveltiin pois Granville islandilta ja kauemmas keskustasta.








Mentiin dösärille ihmettelemään, mutta koska 1) meillä ei ollut tasarahaa bussiin ja 2) ei oikein tiedetty miten päästä päämäärään, otettiin taksi Queen Elizabeth parkiin. Venäläistaustainen kuski kertoili, kuinka Venäjällä Ville Haapasalo on kova juttu. Nähtiin lapsia trick or treat-kierroksella, tai näin oletettiin, ja kuski vahvisti, että joo, tämä on se päivä, jolloin ne sitä tekee. Itteeni tyytyväisenä kiitin kyydistä spasiballa. Queen Elizabeth parkista oli erittäin hyvät näkymät pitkälle kaupunkiin - oli ruskaa, kaupunkia ja vuoria.






Kierreltiin puistossa aikamme ja lähdettiin talsimaan King Edward stationille kilometrin verran. Otettiin juna keskustaan, jossa käveltiin aseman yhteydessä olleen kauppakeskuksen läpi ja käytiin Disney storessa. Hotellille päästyämme käytiin sen yhteydessä olevassa ravintolassa, jossa hotellin vieraat sai -10 % alennusta. Krisu otti wingsejä ja tater totseja ja minä jotain uutta jännää eli onion broth with bread crumbs ja juustoa päälle.


Huoneessa vedettiin Granville public marketista ostetut tart-jälkkärit nassuun. Krisu meni nukkumaan ja minä katsoin Crimson peakia ja Terminalia. Kanadan Netflixistä löytyi paljon kaikkea mitä Suomen Netflixissä ei ole, sitä oli hyvä tuijottaa iltaisin ja aikaisina aamun tunteina, kun on turhan aikaista vielä lähteä minnekään.

28.10.18 SU: Aamusat katsoin Terminalin loppuun. Tälle päivälle ei ollut mitään selvää toimintasuunnitelmaa. Let's wing it!

Googleteltuamme aikamme gluteenittomia vaihtoehtoja tarjoavia ravintoloita päädyttiin Roxy burgeriin, jossa saatiin syödäksemme. Oli tosi hyvää! Ei mitään Naughty brgr- tai  Burgerjoint-hyvää, mutta silti.


Jatkettiin päämäärättä haahuilua Granville streetille, joka on tunnettu shoppailusta ja iltaelämästä. Pusheen-pehmolelu ikkunassa sai huomioni ja käytiin sarjis-/collectable-kaupassa, josta löytyi kaverin piirtämä 5pv aiemmin julkaistu Spider-Gwen. Ostin sen ja Captain Marvelia.


Seuraavaksi kiinnosti IndigoSpirit-kirjakauppa. Niin paljon kirjoja, niin korkeita hyllyjä, niin paljon Kingiä ja Hilliä! Tuumin rahatilanteesta riippuen palaavani Kingin himoissani kirjakauppaan vielä matkan päätteeksi.


Oli alkanut satamaan, mutta koska ennen reissuamme oli ennustettu joka päivälle sadetta, oltiin varustauduttu hyvin säänkestävillä takeilla ja sateenvarjoilla. Ennusteesta huolimatta kuitenkin paikan päällä vain puolet päivistä satoi. Mentiin uudestaan Gastowniin, joka oli sadekelillä paljon rauhallisempi. Käytiin katsomassa Gassy Jack-patsas, jonka kohdalla lähdettiin takaisinpäin. Useammassa ruokakaupassa/kahvilassa käytiin tutkimassa tarjontaa.

Hotellille palattuamme luin ostamani sarjikset, katsoin Netflixistä Ragnarokin ja sammahdin.




29.10.18 MA: Nyt herättiin jo viideltä. Kyllä tää tästä. Tai sitten ei. Igasta aamupalaa ja Hyatt regency hotelin eteen odottelemaan ilmaista shuttle busia Capinalo suspension bridge parkiin. Satoi rankemmin kuin aiemmin.

Oltiin ostettu liput ennakkoon eli käveltiin suoraan sisään. Ei niin, että siellä olis jonoa ollut nimeksikään näin sateisena päivänä. Miellyttävän nafti määrä turisteja! Ennen nähtävyytenä oli vain suspension bridge, mutta nykyään siellä on lisäksi cliff walk ja treetop adventure. Suspension bridge oli hirmuisen epävakaa ja horjuva. Mun logiikka oli, että mitä pienempiä askelia otti, sen turvallisempaa oli. Kiellettyä oli sillalla juokseminen ja sen tahallinen heiluttaminen, joten tilanne olisi voinut olla pahempikin.













Shuttle bus takaisin keskustaan ja mestoja etsimään. Meidän hotelli mainosti Thierry-kahvilaa/bakeryä, jonka hinnoista järkyttyneenä en ostanut mitään, vaikka kaikki näyttikin hyvältä. Seuraavaksi etsittiin uutta vasta avattua Indigo-kirjakauppaa, joka oltiin bussista käsin nähty. Käveltiin ensin pitkälle ohi ja vasta takastulomatkalla bongattiin. Ostin Kingin The Outsiderin, matkan kallein ostos. Piipahdettiin hyvännäköiseen herkkukauppaan, jossa oli mm. kaikennäköisiä candy appleja. Nämä maailman kalleimmat omenat jätettiin kauppaan.



Rahojen laskeskelua ja skypepuhelu Eetulle. Matkapäiväkirjan päivitys ja uuden kirjan aloitus. Tuumin pitäisikö ostaa Adlibrikseltä jokainen muukin vielä suomentamaton Kingin kirja, mutta tätä asiaa on hyvä muhitella ainakin veronpalautukseen saakka.

30.10.18 TI: Skippaan tämän päivän, koska käytiin retkellä Yhdysvaltojen puolella Seattlessa ja kirjoitan siitä erillisen postauksen.

31.10.18 KE: Lainattiin hotellilta fillarit ja käytiin A-maze-ing laughter-patsailla ja takastullessa aiemmasta tuntemattomassa ruokakaupassa, josta Krisu osti noin sata pussia karkkia kotiin vietäväksi. Tihkutti koko ajan ja piti pitää silmiä sirrillään. Farkut oli ehtineet kerätä jo hyvin kosteutta. joten vietiin pyörät takaisin ja jatkettiin matkaa kävellen ja sateenvarjon suojassa Igaan, josta ostettiin loppureissun ruoat.



Hotellilla syötiin, pakkailtiin, katsoin Netflixistä Tom Seguraa ja lueskelin iltaan asti. Peljästyttiin "laukauksia", jotka todennäköisesti olikin harjoitusilotulitteita, koska klo 23.00-00 aikaan heräiltiin pari kertaa kunnon ilotulitteluun. Ottavat halloweenin tosissaan.

1.11.18 TO: Ennen puolta päivää kirjauduttiin ulos hotellista. Testattiin uusi Iga, syötiin ostoskeskuksen suojassa, kävin nuuhkimassa Lushissa ja otettiin juna lentokentälle. Oltiin tehty netissä edellisiltana check-in , mutta kuitenkin haettiin vielä boarding passeista paperiversiot kentällä. Turvatarkastuksen läpi ja kaupoille ostamaan eväät koneeseen, nämäkin siis Icelandairin lentoja. Lento lähti klo 15.35.

2.11.18 PE: 7h lento. Katsoin Leijonakuninkaan ja koitin nukkua tuloksetta. Islantiin päästyämme olo oli kämä, selkään sattui, tuntui kuumeiselta ja oli kauhia väsy. 3.5h lento Islannista lähti 7.30. Sain pari tuntia unta, vaikka istuin lapsen vieressä. Kummallisen hyvin käyttäytyvä ~3-vuotias. Sille sen äitikin sanoi, että "kiitos kun annoit äidin nukkua".

Eetu oli meitä hakemassa, odotusaulassa odotti kännyssänsä teksti "MUIA". That's me! Heitettiin Krisu kotiin ja mentiin Selloon. Vaihdoin Forexissa dollarit takaisin euroiksi, oli jäänyt neljäsosa vaihdetuista rahoista jäljelle. Tarjosin Eetulle sushibuffan, kotona kun kuulemma "ei ole mitään". Oltiin syömässä hyvä tovi ja käytiin viikkojamme läpi.

Kotona purin matkatavarat, koska muuten ne jää kummittelemaan mielen perukoille, laitoin pyykkiä pyörimään ja otin 2h päikkärit. Saunottiin ja näytin lomakuvia - ei näitä kahta toimea yhtä aikaa. Heräsin pariksi tunniksi yöllä, ei ehkä täysin samantien ollut vielä unirytmi kääntynyt. Ei itse asiassa ole vieläkään.


Muuta: "Oh maaaan!" oli mun perustoteamus reissulla, olin suunnilleen joka asiassa väärässä missä vaan voi väärässä olla, vaikka yleensä elämässä olenkin aina oikeassa. Molemmissa kaupungeissa haisi kannabis pahemmin kuin Amsterdamissa. Teemabiisinä oli Ronan Keatingin When you say nothing at all, joka soi Krisulla koko viikon päässä, ja hyvänä kakkosena Vanessa Carltonin A thousand miles.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pidäthän kommentoinnin asiallisena. Kiitos viestistäsi! :)